Organisaation hiilijalanjäljen laskenta on nyt ajankohtaista kaikille organisaatioille. Laskenta aloitetaan usein omasta toiminnasta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen eli scope 1- ja scope 2 -päästöjen kartoittamisesta. Erittäin tärkeä osa organisaation hiilijalanjäljen laskentaa on kuitenkin myös arvoketjusta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta eli scope 3 -päästöt.
Mitä scope 3 -päästöt ovat?
GHG-protokolla jakaa organisaation toiminnasta syntyvät päästöt kolmeen luokkaan eli scopeen.
- Scope 1 -päästöt muodostuvat yrityksen omista toiminnoista suoraan syntyvistä päästöistä, kuten energiantuotantoon käytettävien polttoaineiden ja omien ajoneuvojen polttoaineiden kulutuksesta syntyvistä päästöistä.
- Scope 2 -päästöt syntyvät ostoenergian, kuten sähkön ja kaukolämmön, kulutuksesta.
- Scope 3 -päästöt kattavat arvoketjun muut päästöt. Scope 3 -päästöt sisältävät kaikki kasvihuonekaasut, joita organisaatiosi aiheuttaa välillisesti koko arvoketjunsa aikana. Ne eivät ole suoraan organisaation hallinnassa, kuten scope 1 – ja scope 2 -päästöt.
Organisaation arvoketju voi olla erittäin pitkä ja sisältää hyvin monia erilaisia toimijoita ja vaiheita. Päästöjä syntyy arvoketjun jokaisessa vaiheessa esimerkiksi raaka-aineiden ja komponenttien tuotannosta, kuljetuksesta ja jakelusta, toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä organiaation myymien palveluiden ja tuotteiden käytöstä ja tuotteiden loppukäsittelystä.
GHG-protokolla on kategorisoinut arvoketjusta syntyvien päästöjen lähteet selkeyden vuoksi 15 eri kategoriaan.
Arvoketjun alkupäästä syntyvät päästöt eli ylävirran päästökategoriat:
- Ostetut tavarat ja palvelut
- Pääomahyödykkeet
- Polttoaineiden ja energian hankintaan liittyvät (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
- Ylävirran kuljetus ja jakelu
- Toiminnassa syntyvä jäte
- Liikematkat
- Työmatkaliikenne
- Vuokratut omaisuuserät (ylävirta)
Arvoketjun loppupäästä syntyvät päästöt eli alavirran päästökategoriat:
- Downstream-kuljetus ja jakelu
- Myytyjen tuotteiden käyttö
- Myytyjen tuotteiden elinkaaren lopun käsittely
- Myytyjen tuotteiden jatkojalostus
- Investoinnit
- Franchising-toiminta
- Vuokratut omaisuuserät (alavirta)
Lähde: GHG-protokolla
Miksi scope 3 -päästöjen laskenta on nyt niin tärkeää?
Riippuen organisaation toimialasta, kilpailukentästä, asiakaskunnasta ja esimerkiksi rahoituksen tarpeesta, on erilaisia perusteita, miksi scope 3 -päästölähteiden kartoittamiseen ja laskentaan kannattaa tarttua viimeistään nyt. Seuraavaksi on esitelty perusteluita isoon työhön tarttumiseksi ja scope 3 -päästöjen laskemiseksi.
1. Scope 3 -päästöt edustavat yleensä merkittävintä osuutta kokonaispäästöistä
Useimmilla organisaatioilla noin 70–90 prosenttia kokonaispäästöistä syntyy arvoketjussa. Arvoketju sisältää erilaiset ylävirran kumppanit ja tavarantoimittajat sekä organisation myymien tuotteiden ja palveluiden käytön ja loppukäsittelyn alavirrassa. Scope 3 -päästöjen laskennan sivuuttaminen tarkoittaisi tällöin käytännössä suurimman ilmastovaikutuksen sivuuttamista.
2. Sijoittajien odotukset
Sijoittajat arvioivat potentiaalisen sijoituskohteen kannattavuutta ja arvonluontia myös pidemmällä aikavälillä. Tätä tarkoitusta varten sijoittajat vaativat yrityksiltä kattavaa ilmastoriskien raportointia arvioidakseen liiketoiminnan pitkäaikaista kestävyyttä. Jos yritys tarvitsee rahoitusta, päästöjen lähtötaso ja uskottavat päästövähennystavoitteet nousevat usein esille rahoituskeskusteluissa ja niitä voidaan sitoa lainan ehtoihin. Lisäksi rahoitusalaa velvoittava kestävän rajoituksen tiedonantoasetus (SFDR, Sustainable Finance Disclosure Requirement) edellyttää systemaattista kestävyysraportointia rahoitusalan yrityksen tarjoamiin sijoitustuotteisiin littyen. Tämä vaatimus valuu myös rahoitusta hankkineille yrityksille.
3. Lainsäädännön kehittyminen
Kehittyvä lainsäädäntö edellyttää tai vahvasti suosittelee scope 3 -raportointia, jos se on organisaatiolle olennaista. Scope 3 -päästöjen raportointia edellytetään tai suositellaan muun muassa:
- EU:n CSRD-direktiivissä (Corporate Sustainability Reporting Directive)
- Yhdysvaltain SEC:n ilmastoraportointisäännössä
- Kansainvälisen IFRS Foundationia (International Financial Reporting Standards) edustavan ISSB:n (International Sustainability Standards Board) laatimasssa vapaaehtoisessa sijoittajien näkökulman huomioivassa ilmastostandardissa.
Lisäksi erityisesti pk-sektorille luotu uusi vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi (VSME, Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) sisältää scope 3 -päästöjen raportoinnin. EU:n komission suosituksessakin hyväksytyn VSME-standardin tarkoituksena on myös keventää pk-yritysten hallinnollista taakkaa helpottamalla niiden mahdollisuuksia vastata suurten yritysten ja rahoituslaitosten vastuullisuuteen liittyviin tietopyyntöihin.
4. Toimitusketjun hallinta ja riskien vähentäminen
Yritykset kohtaavat nyt tai tulevaisuudessa pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintariskejä. Niin kutsutut siirtymäriskit voivat liittyä esimerkiksi hiilen hinnoitteluun ja sääntelyn muuttumiseen. Ilmastonmuutokseen liittyviä fyysisiä riskejä ovat esimerkiksi ilmaston muuttumisen vaikutukset raaka-aineen saatavuuteen ja hintaan, raaka-aineen laatuun, toimittajien toimintaedellytyksiin ja toimitusvarmuuteen.
Scope 3 -päästöjen mittaaminen, analysointi ja seuranta auttavat tunnistamaan riskikohdat toimitusketjussa ja pienentämään altistumista.
5. Asiakkaiden ja kumppaneiden odotukset
Asiakkaat, erityisesti suuryritykset, vaativat yhä useammin toimittajiltaan päästötietoja ja kilpailutuksiin osallistumisen edellytyksenä voi olla ajan tasalla olevien scope 1-, 2- ja 3-päästötietojen toimittaminen.
Taustalla voi olla monia erilaisia syitä. Asiakkaat voivat kehittää strategisella tasolla kestävää liiketoimintaa ja luoda uusia liiketoimintamalleja, jolloin ne valitsevat kumppaninsa tiukkojen ESG-kriteereiden perusteella. Asiakkaat voivat olla asettaneet toiminnalleen kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, joihin pääseminen edellyttää yhteistyötä vähintään olennaisempien arvoketjun kumppaneiden kanssa. Kun asiakas parantaa oman organisaationsa scope 3 -päästöjen laskentaa, edellytykset laadukkaammalle päästötiedoille ja toimittajakohtaisille päästökertoimille nousevat.
Pienemmät yritykset, jotka pystyvät toimittamaan kattavasti dataa päästöistään, myös scope 3 -dataa, pystyvät vastaamaan yhä kiristyviin vaatimuksiin ja saavat kilpailuetua.
6. Liiketoimintamahdollisuudet
Scope 3 -päästöjen kartoittaminen auttaa yrityksiä löytämään vaiheita, joissa tehokkuus, innovaatiot ja kiertotalousmallit voivat pienentää kustannuksia, kasvattaa kysyntää tai avata uusia markkinoita.
Esimerkiksi tuotteiden suunnittelu niin, että niiden käytönaikaiset päästöt pienenevät, voi houkutella uutta ympäristötietoista asiakaskuntaa.
7. Päästövähennys- ja nettonollatavoitteiden uskottavuus
Ilman scope 3 -päästöjen huomioimista organisaatioiden julkistamissa päästövähennys- ja nettonollatavoitteissa tavoitteet voivat näyttäytyä viherpesuna. Lisäksi esimerkiksi Science Based Targets -aloite (SBTi) edellyttää scope 3 -päästöjen sisällyttämistä päästölaskentaan niiltä yrityksiltä, joiden arvoketjusta yli 40 % päästöistä syntyy arvoketjusta.
Voikin kysyä, onko scope 3 -päästöt sivuuttavat päästövähennystavoitteet uskottavia ja aidosti päästövähennyksiä tukevia tavoitteita. Myöskään sidosryhmien mielestä.
Askel askeleelta liikkeelle Scope 3 -päästöjen laskennassa
Scope 3 -päästöjen laskenta lähtee liikkeelle olennaisten päästölähteiden tunnistamisesta. Koko laskentaprosessi vaatii paljon perehtymistä ja datan koostamista. Tärkeintä on aloittaa, ja edetä askel askeleelta.
Tofuturen tiimi voi olla tässä vaiheessa avuksi. Olemme toteuttaneet päästölähteiden tunnistamista ja hiilijalanjälkilaskentaa lukuisille eri toimialoja edustaville organisaatioille. Ota meihin yhteyttä, niin määritetään teille sopivat askeleet scope 3 -päästöjen laskemiseksi.
Yläkuva: Pixabay, Wolke 8
