Blogi

Näin määrität kestävän kehityksen tavoitteet osaksi strategiaa – hyödynnä sparraajia

Kun liiketoiminnan nykytilasta on yrityksessä yhteinen ymmärrys, voidaan katse siirtää tulevaisuuteen. Strategiaprosessissa muokataan tarpeen mukaan visiota ja asetetaan faktaan pohjautuen strategisia tavoitteita, jotka määrittävät, mihin suuntaan yrityksen liiketoimintaa tahdotaan yhdessä kehittää.

Viimeisten vuosien aikana yhä useamman yrityksen strategioissa nousevat kestävän kehityksen tavoitteet hienosti esille. Esimerkiksi Kone esittää strategiassaan mittaavansa menestystään viiden strategisen tavoitteen avulla, joista yhtenä tavoitteena on olla Kestävän kehityksen edelläkävijä. Myös Paulig korostaa vastuullisuuden olevan kiinteä osa yrityksen kasvustrategiaa. Pauligin yhtenä strategisena tavoitteena on olla Elintarvikealan vastuullisuuden edelläkävijä.

 

Kaikki tiet vievät kohti kestävää kehitystä

Yrityksen strategisten tavoitteiden ja valintojen määrittämisen periaatteet ovat pysyneet ennallaan. Muun muassa megatrendit, toimintaympäristössä ja kilpailijakentässä tapahtuvat muutokset, lainsäädännän kehittyminen, yrityksen kyvykkyydet ja kilpailukykytekijät analysoidaan huolellisesti.

Megatrendien avulla yritys voi tarkastella potentiaalisia tulevaisuuden kehityssuuntia ja ottaa kantaa, miten se niihin suhtautuu. Kuinka paljon tai vähän ja miten yrityksen liiketoiminnan tulisi muuttua? Tuovatko megatrendit enemmän uhkia vai mahdollisuuksia?

Tänään toimintaympäristön muutokset ja megatrendit ohjaavat yrityksen vääjäämättä kestävän kehityksen tavoitteiden äärelle. Mutta miten liiketoimintastrategian kestävää kehitystä huomioivat tavoitteet olisi hyvä määritellä?

Oman toiminnan analyysin (mm. yrityksen kyvykkyydet, kilpailukyky, kilpailijakenttä, toimiala ja millaisia vaikutuksia liiketoiminnalla on ympäristöön ja yhteiskuntaan) lisäksi on syytä huomioida kolme tärkeää näkökulmaa:

  1. Sidosryhmien odotukset
  2. Lainsäädännön kehittyminen
  3. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

 

Sidosryhmien odotukset vahvasti huomioon

Peruslähtökohta on, että yritysten on toimittava lainsäädännön mukaisesti. Yritysvastuu on määritelty usein niin, että se on lainsäädännön ylittävää tekemistä.

Eikä sidosryhmille ei useinkaan enää riitä, että yritys noudattaa vain lakeja. Yrityksiltä odotetaan regulaation ylittäviä toimenpiteitä ympäröivän yhteiskunnan hyväksi. Yrityksen näkökulmasta voisi todeta, että sidosryhmien odotukset kiristyvät koko ajan. Esimerkiksi rahoittajien ja sijoittajien odotukset eivät ole jääneet yhdellekään yritykselle epäselväksi.

Yritysvastuutyössä kuunnellaan sidosryhmien odotuksia todella herkällä korvalla. Kun strategiassa asetetaan vastuullisuusnäkökulmia sisältäviä tavoitteita, sidosryhmien – muidenkin kuin asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden – odotukset on otettava huomioon erityisen tarkasti.

 

Kehittyvä lainsäädäntö viitoittaa suuntaa

Kestävään kehitykseen liittyvä sääntely kehittyy kovaa vauhtia sekä EU:ssa että kansallisesti. Vaikka aiemmin on ajateltu lainsäädännön laahaavan jälkijunassa toimintaympäristön muutosvauhtiin verrattuna ja sen voimaan saattaminen kestää hyvinkin kauan, nykyään Kehittyvä lainsäädäntö antaakin suuntaa yritysten strategiatyöhön ja tavoitteiden asetantaan. Alla on esimerkkejä muutamista lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista.

  • EU julkaisi heinäkuussa 2021 Fit for 55 -ilmastopaketin, joka määrittelee toiminnalle raamit, jotta EU pystyy vähentämään nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopaketti sisältää 13 lainsäädäntöehdotusta, joissa sekä tiukennetaan nykyistä lainsäädäntöä että luodaan uutta sääntelyä.
  • EU:n kiertotalouspaketin tavoitteena on kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nostaminen.
  • Euroopan komission vuonna 2020 julkaisema uusi biodiversiteettistrategia tähtää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä.
  • EU:n huolellisuusvelvoite tulee velvoittamaan yritykset ensin tunnistamaan ja sitten myös korjaamaan arvoketjuissaan ihmisoikeuksia, ympäristöä ja hyvää hallintotapaa rikkovat toimintatavat.
  • EU-tason sääntelyn lisäksi yritysten on huomioitava lainsäädännön kansallinen taso. Suomen ilmastostrategian mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Lisäksi esimerkiksi kansallinen metsästrategia 2035 on työn alla.

Nykyään voidaankin ajatella, että kehittyvä lainsäädäntö ei ole pakollinen paha, vaan se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.

 

Tarjoavatko YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tukea yrityksien strategiatyöhön?

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen ohjelman, Agenda 2030:n sisällöstä. Ohjelman tarkoituksena on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja edistää kestävää kehitystä taloudelliset seikat, ihmisten hyvinvointi ja ympäristö huomioiden. Ohjelman toteutusta ohjaavat 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG).

Onko näistä laaja-alaisista tavoitteista konkreettista hyötyä yrityksille? Kannattaako liiketoiminnasta etäiseltä tuntuvia tavoitteita sisällyttää strategiatyöhön? Vai käytetäänkö niitä pelkästään viestinnässä sidosryhmille, koska niin tulee tehdä?

Konkreettista hyötyä on, erityisesti strategisella tasolla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet kannattaa ottaa tiiviisti mukaan yrityksen strategiaprosessiin nykytilan kartoituksesta ja strategisten tavoitteiden määrittämisestä alkaen. Muun muassa seuraavien perusteluiden takia.

Asiantuntemuksella määritellyt ja kansainvälisesti hyväksytyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) määrittävät suunnan ja luovat vahvat raamit. Raamit, joiden pohjalta yritykset voivat määrittää omaa rooliaan kestävän kehityksen edistämisessä ja pienentää negatiivisia vaikutuksia. Ja antavat selkänojan, johon yritykset voivat perustaa strategiset tavoitteensa.

SDG:t kuvaavat globaaleja haasteita, jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Näin tavoitteet avaavat yrityksille uusia potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia – uusia ratkaisuja polttaviin globaaleihin ongelmiin.

Lisäksi SDG:iden avulla yritys voi sopeuttaa omaa liiketoimintaansa megatrendien muuttamaan toimintaympäristöön. SDG:t kuvaavat käänteisesti yritystoimintaan kohdistuvia potentiaalisia riskejä. SDG:t kuvaavat, mihin maailma ja yritysten toimintaympäristö ovat menossa, jos mitään ei tehdä. Huomioitavaa on, että yritysten edistäessä SDG:iden toteutumista, ne myös parantavat omalta osaltaan tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiaan. Kun toimintaympäristö on vakaampi, liiketoiminnan elinkelpoisuus myös paranee.

 

Aseta kunnianhimoiset tavoitteet

Elämme aikoja, jolloin pienet kehitysaskeleet kestävän kehityksen edistämiseksi eivät valitettavasti enää riitä. Megatrendit sen jo meille viestivät. Jos yritys aikoo säilyttää pitkällä aikajänteellä toimintakykynsä, kilpailuetunsa ja saada kestävää kasvua aikaan, edellytetään isoja muutoksia.

Nyt peräänkuulutetaan, että yritysten tulisi asettaa hyvin kunnianhimoisia kestävän kehityksen mukaisia strategisia tavoitteita itselleen. Ei vain tavoitteita, jotka nähdään nyt mahdolliseksi toteuttaa, vaan myös todella haastavia tavoitteita.

Hyödynnä siis yrityksen strategisten tavoitteiden asetannassa ulkopuolisia sparraajia. Sidosryhmät, lainsäädäntö ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eivät olekaan pakollinen paha, vaan ne viitoittavat suuntaa kohti kestävää liiketoimintaa ja sparraavat yrityksiä strategisten tavoitteiden määritystyössä.

 

***

Jos organisaatiosi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kuvaavaa dataa ei ole saatavilla, ole yhteydessä! Me Tofuturessa tarjoamme pilvipohjaista työkalua, jotta myös yrityksesi voisi hyödyntää vastuullisuusdataa mahdollisimman tehokkaasti luontevana osana strategista suunnittelua.