Uunituoreet päivitetyt ESRS-standardiluonnokset ovat täällä, ja vastuullisuusammattilaiset tutkiskelevat nyt kuumeisesti, että mitä standardeihin ehdotetut muutokset pitävät sisällään. Kokosimme yhteen koosteen, joka auttaa pääsemään liikkeelle ESRS-standardien päivityksiin tutustumisessa.
Mistä on kyse?
EU:n Omnibus I -paketin mukaisesti CSRD:n ESRS-standardit päivitetään. Tässä päivitystyössä raportointistandardeja kehittävän EFRAG:n tavoitteena on ollut kehittää selkeämmät ja helpommin käytettävät kestävyysraportointistandardit, jotka säilyttävät kunnianhimoisen tasonsa, mutta eivät kuormita raportoivia yrityksiä kohtuuttomasti. EFRAG on saanut kattavasti palautetta eri sidosryhmiltä ESRS-standardien selkeyttämiseksi.
Lue lisää: EU:n omnibus – Mikä se on ja missä mennään?
Mitä muutoksia ehdotetaan?
EFRAG on julkaissut ensimmäiset versiot jokaisesta päivitetystä ESRS-standardista, näppärät standardikohtaiset lokidokumentit ehdotetuista muutoksista sekä muuta taustamateriaalia. Lokidokumenteissa verrataan suoraan nykyisten standardien sisältöä päivitettyyn versioon ja selitetään ehdotettujen muutosten logiikkaa. Alla kuvaamme kootusti keskeisimpiä muutoksia.
- Kokonaisuudessaan pakollisten datapisteiden määrä (joita raportoidaan, jos ne ovat olennaisia) on vähentynyt yhteensä noin 57 %, ja kaikkien raportoitavien tietojen – sekä pakollisten että vapaaehtoisten – määrä on pienentynyt noin 68 %. Käytännössä kaikki aiemmin vapaaehtoiset datapisteet on poistettu.
- Standardien sanamuotoja, kapulakielisyyttä ja rakennetta on yksinkertaistettu ja selkeytetty sekä kieltä on yhtenäistetty luettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi standardien eri tiedonantovaatimuksia koskevat soveltamisvaatimukset (AR, Application requirements) on nyt sijoitettu loogisesti suoraan kyseisen tiedonantovaatimuksen (DR, Disclosure requirement) alle. Muun muassa tämän tuloksena standardien kokonaispituus on lyhentynyt yli 55 %.
- Raportointia keskeisesti ohjaavia elementtejä on pyritty selkeyttämään. Esimerkiksi ns. ’Fair presentation’ -lähestymistapa on lisätty ohjaamaan raportointia (linjassa IFRS ja ISSB:n kanssa), kaksoisolennaisuusarvioinnin edellytyksien kuvausta on virtaviivaistettu ja ESRS 2:ssa esitettyjen toimintaperiaatteita, toimenpiteitä, tavoitteita ja mittareita koskevien yleisten tiedonantovaatimusten (GDR, General Disclosure Requirements, aiemmin MDR) roolia ja soveltamista aihekohtaiseen raportointiin on kirkastettu.
- Sisällöllisesti muutamia tiedonantovaatimuksia on poistettu kokonaan, esimerkiksi kun vaadittavia tietoja on karsittu ja jäljelle jääviä datapisteitä on voitu yhdistää toisen tiedonantovaatimuksen alle. Erityisesti tiedonantovaatimusten narratiivisia datapisteitä on vähennetty merkittävästi (osa on tekstin yksinkertaistamista ja osa raportointivaatimusten karsintaa). Osaosa-aihe Merten luonnonvarat on poistettu kokonaan E3-standardista.
- Raportoitavia mittareita on karsittu runsaasti E4-standardissa (biodiversiteetti ja ekosysteemit) – tosin suurin osa mittareista oli aiemminkin vapaaehtoisia. S1-standardissa (oma työvoima) muutoksia ehdotetaan esimerkiksi riittävään palkkaan ja perhevapaiden käyttöön liittyviin mittareihin. G1-standardissa (liiketoiminnan harjoittaminen) maksukäytäntöihin liittyviä mittareita on karsittu.
- Paljon keskustelua aiheuttaneisiin raportointivaatimuksiin taloudellisista vaikutuksista ehdotetaan merkittävää kevennystä. Vaatimukset taloudellisten vaikutusten raportoinnista on esitetty nyt läpileikkaavana kokonaisuutena ESRS 2 -standardin (Yleiset tiedot) tiedonantovaatimuksessa SBM-3. Lisäksi tiettyjä tietoja taloudellisista vaikutuksista edellytetään edelleen E1 -standardissa. Taloudellisten vaikutusten raportoimiseen EFRAG ehdottaa kahta vaihtoehtoa: joko määrällisen tiedon raportointi on jatkossakin pakollista, mutta yrityksillä on mahdollisuus raportoida vain laadullisia tietoja ja selittää määrällisten tietojen puuttumisen, jos ne eivät pysty toimittamaan niitä, tai sitten määrällisten tietojen raportointi muutetaan vapaaehtoiseksi ja edellytetään vain laadullisia tietoja.
- Lisäksi on esitelty uusia helpotuksia, kuten poikkeuksia tilanteisiin, joissa raportointi aiheuttaisi kohtuutonta kustannusta tai vaivaa.
Lisää koontia muutoksista: EFRAG Draft Amended ESRS – Basis for Conclusions (kappale 8)
Miten muutokset vaikuttavat suuryritysten kestävyysraportointiin?
ESRS-standardien päivitysten tavoitteena on selkeyttää vaatimuksia ja keventää raportointitaakkaa tinkimättä kestävyysraportoinnin kunnianhimon tasosta. Tarkempia analyyseja ehdotetuista muutoksista, niiden mahdollisista vaikutuksista ja siitä miten hyvin edellä mainittu tavoite toteutuu muutosten myötä, tullaan arvioimaan vielä tarkemmin. Joitakin arvioita on jo julkaistu jonkun verran, esimerkiksi Frank Bold:n yhteenveto (huom. kirjoitushetkellä edelleen päivittyvä).
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Päivitettyjen standardiluonnosten julkaisun yhteydessä käynnistyi julkinen kuuleminen, joka on avoinna 31.7.–29.9.2025. Sidosryhmiä kannustetaan antamaan palautetta vastaamalla kyselyyn.
Kestävyysraportointistandardien päivitystyö jatkuu kuulemiskierroksen aikana saadun palautteen pohjalta. Määräaika standardien lopullisen version toimittamiselle EU:n komissiolle on 30. marraskuuta 2025 mennessä, aiemmin viestityn lokakuun lopun sijaan. Ennen kuin päivitetyt standardit ovat läpikäyneet virallisen käsittelyn ja saaneet lopullisen hyväksynnän EU:n päässä, ESRS-standardit pysyvät pääosin voimassa nykyisessä (alkuperäisessä) muodossaan. Yksi keskeinen jo voimassa oleva muutos nykyisten standardien soveltamiseen liittyy EU:n komission päätökseen mahdollistaa helpotuksia ensimmäisen aallon yritysten raportointiin siirtymäsäännösten huomioimisen osalta.
Tukea päivitettyjen standardiluonnosten tulkintaan
Myllerryksessä olevien raportointistandardien tulkinta ja haltuun ottaminen on iso homma. Tofuturen asiantuntijat ovat valmiita keskustelemaan tarkemmin siitä, mitä muutokset pitävät sisällään ja mitä ne voisivat tarkoittaa yrityksenne CSRD-raportoinnin näkökulmasta.
—
Kansikuva: Jon Flobrant, Unsplash.com
