Tänä vuonna pk-yrityskentällä on julkaistu ensimmäisiä vapaaehtoiseen VSME-standardiin pohjautuvia kestävyysraportteja. Tofuture tutustui useamman suomalaisen pk-yrityksen raporttiin ymmärtääksemme paremmin, miltä raportointistandardin soveltaminen näyttää käytännössä. Alla kooste keräämistämme huomioista.
Mikä on pk-yrityksille suunnattu VSME-standardi?
Vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi (VSME, Voluntary reporting standard for SMEs) on suunnattu yrityksille, jotka eivät kuulu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) piiriin. Standardi on suunniteltu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja se on luotu selkeyttämään ja tuomaan rakennetta pk-sektorin yritysten kestävyystyön raportointiin.
Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2025 virallisen suosituksen VSME-standardin käyttöönotosta pk-yritysten kestävyystietojen raportoinnissa.
Kestävyysraportteja, joissa VSME-standardi on toiminut pohjana, on julkaistu jo jonkun verran. Tämä katsaus perustuu kuuden eri toimialoja edustavan suomalaisen pk-yrityksen vapaaehtoiseen kestävyysraporttiin, joiden henkilöstömäärät vaihtelevat noin 70 henkilöstä 250 henkilöön.
Missä laajuudessa kestävyystietoja on raportoitu?
Valtaosa analysoiduista raporteista keskittyy sekä VSME-standardin perusmoduulin että kattavan moduulin sisältöön. Tämä on positiivinen viesti, sillä standardin perusmoduulin edellyttämät tiedot rajaavat pois melko paljon asioita, joista yritysten sidosryhmät tavallisesti haluavat tietää ja jotka antavat vahvaa pohjaa vastuullisuuden strategisemmalle johtamiselle.
Lue lisää VSME-standardin perus- ja kattavan moduulin sisällöistä
Raportoidessaan tietoja yritykset ovat noudattaneet VSME-standardissa esitettyä soveltuvuusperiaatetta, joka ohjaa raportoimaan tietoja vain niistä aiheista ja siinä laajuudessa, kun yritys pitää soveltuvana oman liiketoimintansa kannalta. Osa yrityksistä raportoi olennaisuusanalyysin toteuttamisesta, jonka tulosten pohjalta myös kestävyysraportoinnin rajaukset voidaan selkeästi määrittää.
Yleisimmät raportoidut aiheet
Analyysin perusteella yritysten raporteissa toistuvat muun muassa seuraavat teemat, jotka kattavat sekä perus- että kattavan moduulin tiedonantovelvoitteita:
- Käytännöt, politiikat ja aloitteet siirtymiseksi kohti kestävämpää taloutta: Erityisesti käytäntöjä ja politiikkoja on kuvattu B2-tiedonantovaatimuksen mukaisesti. Tavoitteita on raportoitu, mikäli sellaisia on asetettu.
- Kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus (B3): Kaikki yritykset raportoivat vähintään Scope 1 ja 2 -päästöistä ja energiankulutuksesta. Osa raportoi myös Scope 3 -päästöt.
- Jätehuolto ja kiertotalous (B7): Kaikki yritykset, joiden toiminnasta syntyy oleellisissa määrin jätettä, raportoivat jätteiden määristä ja kierrätysasteesta.
- Henkilöstöasiat: Raportit sisältävät laajalti tietoja esimerkiksi henkilöstön ominaisuuksista, sukupuolijakaumasta (B8 ja C5), työtapaturmista (B9) ja koulutustunneista (B10).
Mitä asioita ei olla raportoitu?
Vaikka yritykset ovat laajalti ottaneet huomioon myös kattavan moduulin tiedonantovaatimuksia, tietyt aiheet jäävät edelleen vähäiselle huomiolle:
- Päästövähennystavoitteet (C3): Kolme yritystä on raportoinut mitattavista päästövähennystavoitteista, jotka kattavat oman toiminnan päästöt. Useampi yritys raportoi suunnitelmistaan määrittää päästövähennystavoitteet tulevaisuudessa tai laajentaa ne huomioimaan myös arvoketjun päästöt.
- Tarkemmat ilmastoriskianalyysit (C4): Tunnistettuja olennaisia ilmastoriskejä on raportoitu ainoastaan yhdessä raportissa. Ainakin kolme yritystä ilmoittaa arvioivansa ilmastoriskejä tarkemmin tulevaisuudessa.
- Päästöt ilmaan, veteen ja maaperään (B4): Yhdessäkään analysoiduista raporteista ei ole raportoitu ilman, veden ja maaperän saasteista, koska tietoja ei olla tunnistettu aiheellisiksi.
- Biodiversiteetti (B5): Kolmessa raportissa ilmoitetaan, ettei yrityksellä ole toimipaikkoja luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Lopuissa raporteissa biodiversiteettiin liittyvät tiedot on jätetty kokonaan pois aiheettomana.
- Korruptiotapaukset ja vakavat ihmisoikeustapaukset (B11 ja C7): Yritykset ovat joko raportoineet, että tapauksia ei ole, tai jättäneet seikat kokonaan raportoimatta aiheettomana.
Hiilijalanjälkilaskennan laajuus
Analysoiduissa raporteissa hiilijalanjälkilaskenta keskittyy erityisesti Scope 1 ja 2 -päästöihin. Scope 3 -päästöjen sisällyttämisessä laskentaan on enemmän vaihtelua.
- 6/6 yritystä on raportoinut Scope 1 ja 2 -päästöt
- 3/6 yritystä on raportoinut lisäksi Scope 3 -päästöt
- 2/6 yritystä ilmoitti laskevansa Scope 3 -päästöt vuonna 2025 tai valmistautuvansa laskemaan arvoketjun päästöt tulevaisuudessa
Scope 3 -päästönsä jo laskeneiden yritysten raportoinnissa korostuu arvoketjun päästöjen merkitys yrityksen kokonaispäästöjen mittakaavassa. Esimerkiksi yksi raportoivista yrityksistä kertoo arvoketjun päästölähteiden kattavan jopa yli 99 % yrityksen kokonaispäästöistä.
GHG-protokollan mukaan Scope 3 -päästöt ovatkin yleensä merkittävin päästöjen lähde, muodostaen usein 70–95 % yrityksen kokonaispäästöistä. Myös pk-yrityksillä arvoketjun päästöjen laskeminen on siis olennaista, mikäli yritys haluaa aidosti ymmärtää toimintansa ilmastovaikutuksia ja kehittää vaikuttavia toimenpiteitä hiilijalanjäljen hallitsemiseksi.
Lue lisää: Mitä scope 3 -päästöt ovat ja miksi niiden laskemisella on merkitystä?
Tulevaisuuden suunnitelmat kestävyysraportoinnissa
Useampi yritys kertoo avoimesti suunnitelmistaan kestävyysraportoinnin ja vastuullisuustyön kehittämiseksi, erityisesti niissä seikoissa, joita ei välttämättä pystytty raportoimaan tilikauden 2024 osalta:
- Useampi yritys (4/6) kertoo arvioivansa ilmastoriskejä tulevaisuudessa, osa jo vuonna 2025
- Scope 3 -päästöt aiotaan laskea ja sisällyttää raportointiin tulevaisuudessa
- Myös tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden asettamista suunnitellaan (kaksi yritystä)
Joillakin yrityksillä voi olla suunnitelmissa jopa kestävyysraportoinnin vieminen kokonaan uudelle tasolle siirtymällä ajan mittaan ESRS-standardien mukaiseen raportointiin, vaikkei CSRD-direktiivi kosketa kyseisen kokoluokan yrityksiä. Analysoiduista raporteissa yhdessä kerrottiin vastaavista suunnitelmista.
Mitä raporteista voidaan oppia?
- Olennaisuusanalyysi tarjoaa myös VSME-raportoinnissa vahvan pohjan raportoinnin rajausten määrittämiseksi. Ennen kaikkea se tarjoaa pohjan organisaation vastuullisuuden strategiselle kehittämiselle tavalla, joka tukee yritystä pitkän aikavälin arvonluonnissa.
- VSME-standardin kattavan moduulin mukaisten tietojen huomioiminen kestävyysraportissa kannattaa, koska se tarjoaa kattavamman koosteen kestävyystiedoista, joista erilaiset sidosryhmät ovat tyypillisesti kiinnostuneita.
- Kaikkia VSME-standardin edellyttämiä tietoja ei välttämättä pystytä raportoimaan heti ensimmäisellä kerralla, ja se on okei. Näissä tilanteissa läpinäkyvä raportointi puuttuvista tiedoista ja tulevaisuuden suunnitelmista raportointivalmiuksien saavuttamiseksi antavat sidosryhmille tärkeän signaalin organisaation sitoutumisesta kestävyystietojen selvittämiseen.
- Datan saatavuus sosiaaliseen vastuuseen kytkeytyvien mittareiden osalta – erityisesti omaan työvoimaan liittyvät – on yleensä hyvällä tasolla. Ympäristöpuolen mittareiden huomioiminen voi olla haastavampaa.
- Päästölaskennan laajentaminen myös arvoketjun päästöjen huomioimiseksi on edelleen monen pk-yrityksen kehityskohde. Arvoketjun päästöjen ymmärtäminen on tärkeää, jotta vaikuttavia ilmastotoimia ja päästövähennystavoitteita voidaan suunnitella organisaation siirtymäsuunnitelmaa varten.
Askeleet kohti VSME:n mukaista kestävyysraportointia
Kestävyysraportointi voi toimia hyödyllisenä työkaluna pk-yrityksen kestävyystyön kehittämisessä ja sidosryhmäviestinnässä. Kun laadukasta, standardien mukaan koostettua dataa on valmiina ja asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tiedontarpeisiin pystytään vastaamaan kunnolla, sillä on vaikutusta asiakkuussuhteisiin, kilpailutuksiin pääsemiseen, mahdollisesti erottautumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn.
Raportointikyvykkyydet kyllä kehittyvät, kunhan työssä päästään alkuun. Tofuturen asiantuntijat ovat valmiita auttamaan yrityksenne VSME-raportoinnin kehittämisessä. Ota meihin yhteyttä, niin kirkastetaan polku kohti yrityksen tavoitteita palvelevaa kestävyysraportointia.
Lue lisää palveluistamme: vastuullisuuskonsultointi
—
Kansikuva: Surface, Unsplash
