Scope 3 -päästöt – Vaiheet laskennan toteuttamiseksi

Erittäin tärkeä osa organisaation hiilijalanjäljen laskentaa on arvoketjusta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta eli scope 3 -päästöt.

Arvoketjussa tapahtuu paljon, eikä arvoketjun toimijat ole millään tavalla päästöjä laskevan organisaation suorassa kontrollissa. Scope 3 -päästöjen laskeminen ei olekaan ihan pieni työ. Päästöjen laskennan merkitys kannattaakin perustella johdolle huolella, jotta työhön saa tarvittavat resurssit ja työn tuloksia hyödynnetään kattavasti organisaatiossa.

Lue lisää: Mitä scope 3 -päästöt ovat ja miksi niiden laskemisella on merkitystä?

Erityisesti ensimmaistä kertaa scope 3 -päästölähteitä kartoittaessa voi keskittää resurssit olennaisimpiin päästölähteisiin. Sitten jos on esimerkiksi Science Based Targets -aloitteessa (SBTi) mukana, organisaation tulee tehdä kokonaisuudessaan scope 3 -päästöjen inventaario, jonka perusteella voi tarkasti tunnistaa merkittävimmät päästölähteet.

Vaiheet scope 3 -päästöjen laskemiseksi

Seuraavassa esittelemme keskeiset vaiheet scope 3 -päästöjen laskemiseksi. GHG-protokollan Corporate value chain (Scope 3) standard tarjoilee tarkat ohjeistukset arvoketjun päästöjen laskemiseksi. Lisäksi saatavilla on käytännön tekemistä tukevia ohjeita, myös jokaiseen scope 3 -kategoriaan omansa.

Päästölaskennan uskottavuuden kannalta on hyvä seurata laajasti tunnustettua standardia ja periaatteita.

1. Mihin tarkoitukseen laskentaa tehdään?

Ihan alkuun on hyvä selvittää, miksi scope 3 -päästöjen laskentaa tehdään.

• Hyödynnetäänkö laskennan tuloksia organisaation strategisessa ja arkisessa päätöksenteossa päästöjen vähentämiseksi?
• Lasketaanko päästöjä, koska ulkoiset sidosryhmät sitä edellyttävät?
• Millä tarkkuustasolla päästöjä viestitään ulkoisille sidosryhmille?
• Halutaanko ymmärtää päästöjen vaikutus yrityksen arvonluontiin?
• Onko päästölaskenta osa riskienhallinnan toimenpiteitä?
• Halutaanko tietää toiminnasta kokonaisuudessaan aiheutuvat päästöt, jotta ne voidaan kompensoida?
• Vai onko tavoitteena täyttää minimissään vain kestävyysraportointivaatimukset?

Päästölaskennan tarkoitus ja tavoite vaikuttavat koko prosessiin, millä tarkkuustasolla ja kuinka usein päästölaskentaa tehdään.

2. Kuvaa arvoketju

Koska scope 3 -päästöt syntyvät arvoketjun kaikista vaiheista, seuraava askel on ymmärtää organisaatiosi arvoketju. Ajattele tätä niin, että listaat kaikki prosessin osat, esimerkiksi mitä materiaaleja ja palveluita ostatte, minkälaisia kumppaneita eri vaiheisiin liittyy, mitä tuotteille tapahtuu, kun toimitatte ne asiakkaillesi, jatketaanko jatkojalostusta vai ovatko tuotteet valmiita lopputuotteita kuluttajille. Lisäksi on tärkeää kuvata, miten asiakkaat ja loppuasiakkaat prosessoivat ja käyttävät tuotteita ja mitä tuotteillesi tapahtuu, kun asiakkaat ovat käyttäneet ne loppuun. Selkeä kaavio auttaa sinua tunnistamaan, mitä vaiheita arvoketjuun kuuluu.

3. Rajaa, mitkä toiminnot otetaan huomioon

Isommassa ja erityisesti monitahoisessa organisaatiossa päästölaskennan rajaaminen organisaatiorakenne huomioiden on yksi alkupään tehtävistä.

Rajauksen avulla linjataan, mitkä organisaation eri osia edustavat päästölähteet otetaan huomioon päästölaskennassa

GHG-protokollan mukaan organisaatio voidaan rajata:

• Pääomaosuuden mukaisesti
• Hallintaan perustuen, jolloin laskentaan sisällytetään yrityksen kontrolloimista (joko taloudellisesti tai operationaalisesti) toiminnoista syntyvät päästöt

4. Tunnista olennaiset Scope 3 -kategoriat

Scope 3 -päästöjen osalta on hyvä pitää katse olennaisuudessa. GHG-protokolla määrittelee 15 kappaletta erilaista scope 3 -päästöjen kategoriaa. Kaikki 15 kategoriaa eivät ole olennaisia jokaiselle organisaatiolle.

Arvioi ja määritä, mitkä Scope 3 -päästöjen kategoriat ovat relevantit päästölaskennan kannalta. Relevanttius ja olennaisuus voidaan määrittää eri näkökulmien pohjalta ja määritykseen vaikuttavat myös yrityksen päästölaskennalle asettamat tavoitteet. GHG-protokolla antaa tarkat ja loogiset kriteerit, joiden perusteella olennaisuutta voidaan arvioida:

• Mitkä kategoriat ovat merkittäviä toiminnallesi?
• Mistä päästökategoriasta syntyy merkittävä osa organisaation kokonaispäästöistä?
• Onko joillakin kategorian päästöillä on merkitystä organisaation ilmastoon liittyviin riskeihin?
• Mitkä ovat ne päästölähteet ja kategoriat, joihin sidosryhmillä on erityistä kiinnostusta?
• Mitkä ovat päästökategoriat, joihin liittyy mahdollisia maine- ja taloudellista riskiä?
• Mihin päästölähteisiin organisaatiolla on kontrollointi- ja vaikutusmahdollisuuksia eli mitä päästöjä organisaatiosi voi realistisesti vähentää merkittävästi?

Kaikki merkittäviksi tunnistetut päästölähteet otetaan mukaan scope 3 -päästöjen laskentaan. Merkittäviä päästölähteita edustavia kategorioita ei ole kuitenkaan syytä jättää huomioimatta vain sen takia, että siihen liittyvän datan hankkiminen vaatii paljon työtä.

5. Tunnista datan saatavuus ja datalähteet

Erittäin tärkeä scope 3 -päästölaskennan vaihe on tunnistaa päästölähdettä kuvaavan datan saatavuus ja datan lähteet. Isona haasteena on, että scope 3 -päästöjen laskentaa varten tarvittava data syntyy arvoketjun eri vaiheista eli kumppaneiden toiminnasta.

Tarvittavaa dataa löytyy esimerkiksi sopimusvalmistajilta, tavarantoimittajilta, logistiikkapalveluiden tarjoajilta, pakkausmateriaalin toimittajilta, jätteiden käsittelijöiltä ja asiakkailta. Osa datasta voi jo tallentua organisaation omiin järjestelmiin, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmässä (ERP) voi olla hankittujen raaka-aineiden ja materiaalien kilo- tai kappalemäärät. Osa kumppaneilta tarvittavasta datasta voi olla jo raporttien muodossa olemassa kollegan hallussa.

Nykytilan kartoituksessa ja datalähteiden tunnistamisessa on hyvä tehdä yhteistyötä organisaation eri yksiköiden edustajien kanssa. IT- ja dataosaajilla on ymmärrys organisaation datasta kokonaisuutena. Hankinnan datan voi tuntea parhaiten hankinnoista vastaava henkilö. Tuotteen jatkojalostukseen liittyen tietoa merkittävimmistä asiakkaista ja heidän toimintatavoistaan voi saada myyntiorganisaation kautta. Henkilöltä, joka vastaa ympäristöluvan alaisesta jäteraportoinnista, voi löytyä tarkat jätemäärät jätetyypeittäin.

Sisäisissä keskusteluissa eri yksiköiden edustajien kanssa kannattaa samalla tunnistaa päästöihin merkittävimmin vaikuttavat kumppanit ja heidän valmiutensa toimittaa esimerkiksi toimittamiensa raaka-aineitten tai pakkausmateriaaleihin liittyviä päästökertoimia. Samalla on hyvä arvioida kollegoiden kanssa datanlähteiden luotettavuutta.

6. Analysoi nykytila ja suunnittele täydentävät toimenpiteet

Kun datanlähteet ja niiden luotettavuus on tunnistettu, organisaatiollasi on kuva nykytilasta. Kartoituksen pohjalta ymmärretään, mitä dataa on saatavilla, missä muodossa, missä yksikössä, kuinka usein ja mikä datan laatu on.

Kartoituksen pohjalta tunnistetaan myös, mitä dataa ei ole vielä saatavilla tai minkä datan laatuun ei voida luottaa.

Laskennan tarkkuustasoa arvioitaessa pohditaan, millä tavalla ei saatavilla olevaa dataa korvataan vai rajataanko se osa laskennan ulkopuolelle. Tässä vaiheessa on hyvä palata ensimmäiseen vaiheeseen eli scope 3 -laskennan merkitykseen ja laskennan tulosten hyödyntämisen tarkoituksiin. Onko organisaatiollasi kunnianhimoa toteuttaa laadukasta päästölaskentaa ja tehdä töitä puuttuvan datan hankkimiseksi, esimerkiksi merkittävimmiltä kumppaneilta? Vai lasketaanko scope 3 -päästöjä vain, koska sitä vaaditaan, eikä resursseja laskennan toteuttamiseksi ole annettu riittävästi?

Puuttuvaa dataa voi korvata myös keskiarvodatalla eli sekundääridatalla.

Jos kattavasta työstä huolimatta kaikkea tarvittavaa dataa ei ole saatavilla, scope 3 -päästöjä raportoitaessa on tärkeää kuvata laskentaan liittyvät epävarmuudet, tehdyt oletukset ja niiden mahdolliset vaikutukset laskennan tuloksiin.

7. Valitse tarkoituksenmukainen laskentamenetelmä

Kun olet tunnistanut päästölähteet ja niitä kuvaavan datan saatavuuden, voit tehdä valinnan laskentamenetelmän tai menetelmien käytöstä.

Lähtökohtaisesti laskentamenetelmänä käytetään toimintaperusteista menetelmää, jossa käytettävä data on esimerkiksi hankittuja kiloja ja litroja tai kuljetuksista saatava data on kuljetettuja tonnikilometrejä tai kulutettuja polttoaineita. Tällöin päästölaskennan tulokset ovat esimerkiksi kg CO₂e per tonni hankittuja raaka-aineita ja materiaaleja.

Tai sitten voidaan hyödyntää hybridimenetelmää, jossa yhdistetään toimintaperusteista ja kuluperusteista menetelmää. Tällöin tietyissä scope 3- päästökategorioissa, kuten Ostetut palvelut (scope 3.1) ja Pääomahyödykkeet (scope 3.2), käytetään kuluperusteista menetelmää, jossa päästölaskenta pohjautuu kustannuksiin ja yksikkönä käytetään valuuttaa.

Kolmantena vaihtoehtona voidaan käyttää laajemmin kuluperusteista menetelmää, mutta sitä suositellaan käytettäväksi vain siinä tapauksessa, ettei toiminnasta saatavaa dataa ole todellakaan saatavilla. Tällöin scope 3- päästöt lasketaan per käytetty euro. Tässä menetelmässä päästöt on sidottu kustannustasoon; jos esimerkiksi hankintojen hinnat nousevat, kasvavat myös scope 3.1 -kategoriasta syntyvät päästöt. Kuluperusteisen menetelmän merkittävänä ongelmana on, etteivät kasvihuonekaasupäästöjen määrä ole kytköksissä euroihin.

Laskentamenetlmän valinta riippuu datan saatavuudesta, tarkkuustarpeista ja resursseista – sekä yrityksen tavoitteista ja kunnianhimon tasosta.

Ensimmäistä kertaa scope 3 -päästöjä laskettassa voi lähteä liikkeelle nykytilan realiteetit ja datan saatavuus huomioiden. Tällöin kannattaa kuitenkin selkeästi tehdä suunnitelma datan saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Ei tyytyä siihen mikä tilanne datan suhteen on tänään.

8. Organisoi datankeruu ja kumppaneiden osallistaminen

Seuraavassa vaiheessa kääritään kunnolla hihat ja ryhdytään organisoimaan datan kerääminen eri lähteistä.

Datan keräämisen prosessi määritetään, jotta datan luotettavuus voidaan maksimoida ja tiedonkeruu olisi kattavaa ja tehokasta. Eri lähteistä kerättävän datan tulee olla myös rakenteeltaan yhtenäistä, jotta sitä voidaan laskea yhteen ja konsolidoida eri organisaation tasoilla.

Pohdittavia asioita on useita:

• Ketkä vastaavat datasta?
• Ketkä koostavat datan eri lähteistä vai kerätäänkö osa datasta järjestelmistä automaattisesti?
• Ketkä pyytävät dataa merkittävimmiltä kumppaneilta?
• Kuinka kumppaneita ohjeistetaan?
• Voiko kumppaneita tukea heidän oman päästölaskennan ja -raportoinnin kehittämisessä?
• Mihin dataa koostetaan ja missä päästöt lasketaan?
• Kuinka usein dataa kerätään?
• Otetaanko käyttöön tiedonkeruuseen, hallintaan, päästölaskentaan ja raportointiin työkalu, jonka avulla dataa ja laskentaa voidaan hallita?

Osallista sisäisesti eri organisaation osat ja toimipaikat datankeruuprosessin määrittämiseen. Sovi yhteistyöstä ja vastuista esimerkiksi hankinta-, markkinointi- ja logistiikkaosastojen kanssa kerätäksesi tarvittavat tiedot koko organisaatiosta.

Koska iso osa scope 3 -päästöjen laskentaan tarvittavasta datasta ei majaile organisaatiosi sisällä, kannattaa tehdä yhteistyötä merkittävimpien toimittajien ja kumppaneiden kanssa. Kumppaneiden on hyvä ymmärtää tavoitteesi ja laadukkaan datan merkitys. Osalla kumppaneita voi olla heti tarjota kattavia raportteja esimerkiksi kuljetetuista tonnikilometreistä ja päästökertoimista. Osalla kumppaneista voi olla vielä pitkä matka kuljettavana ennen, kun he voivat raportoida asiakaskohtaisesti kuukausittaiset jätelajikkeiden määrät.

Systemaattisen datan keräämisen prosessi ja työkalut ovat tärkeässä roolissa luotettavan päästölaskennan kannalta. Määritä teille sopiva tiedonkeruun proessi, vastuut ja työkalut, jotta tiedonkeruu sujuu mahdollisimman mutkattomasti ja voit luottaa datan laatuun.

9. Selvitä tarkoituksenmukaiset ja laadukkaat päästökertoimet

Päästökertoimet mahdollistavat sen, että voit käyttää toimintadataa scope 3 -päästöjen laskemiseen. Esimerkiksi, jos tiedät kuinka paljon ja mitä polttoainetta logistiikkakumppanisi on käyttänyt, voit kertoa kulutusdatan asianmukaisella päästökertoimella laskeaksesi päästöt.

Varmista, että käytät luotettavia lähteitä ja tietokantoja päästökertoimille. Niin kutsuttuja primäärikertoimia voit saada kumppaneilta, jotka ovat laskeneet omille raaka-aineilleen, tuotteilleen tai palveluilleen tuotekohtaiset päästöt. Sekundäärikertoimien eli yleisien päästökertoimien lähteitä eri toimialoilta ja maantieteellisesti jaoteltuna löytyy valtava määrä. Osa päästöistä lasketaan kirjallisuudesta ja yleisistä tietokannoista saatavien keskimääräisten kertoiminen avulla. Osa päästökertoimien lähteistä ovat julkisia ja osa edellyttää maksullisen lisenssin. Kun sovellat kertoimia, ota huomioon alueelliset erot ja toimialakohtaiset erityispiirteet tarkkuuden parantamiseksi.

10. Toteuta laskenta

Nyt vasta ollaan varsinaisessa laskentavaiheessa. Kun iso osa taustatyöstä on tehty, päästölaskenta on kohtalaisen yksinkertainen prosessi. Teoriassa. Datan määrästä ja päästölaskennan tarkkuudesta riippuen laskennan toteuttamisen kanssa tulee olla myös hyvin tarkka.

Laskennan voi toteuttaa tarkoitukseen suunnitellussa ESG-järjestelmässä, johon data koostetaan koko organisaatiosta toimipaikoittain tai Excelissä, riippuen  muun muassa organisaation koosta, datan määrästä ja laskennan tarkkuudesta.

11. Hyödynnä scope 3 -päästölaskennan tuloksia ja raportoi läpinäkyvästi

Taas palataan vaiheeseen yksi. Riippuen organisaatiosi tavoitteesta ja tarkoituksesta, scope 3 -päästölaskennan tulosten kanssa toimitaan eri tavoin.

Jos scope 3 -päästöjen laskennalla on liiketoiminnallista merkitystä ja päästöjen vähentäminen on tavoitteellista työtä, laskennan tuloksia analysoidaan ja hyödynnetään kattavasti. Datan pohjalta voidaan suunnitella päästöjä vähentäviä toimenpiteitä ja tuloksia voidaan hyödyntää toimittaja- ja raaka-ainevalintoja tehtäessä.

Raportointi ja viestintä eri sidosryhmille on isolle joukolle organisaatioita olennaista. Jotta scope 3- päästölaskennan periaatteet olisivat mahdollisimman läpinäkyviä, on hyvä viestiä tehdyistä rajauksista, mahdollisista oletuksista, datan lähteistä ja käytetyistä päästökertoimista. Ja perustella avoimesti, miksi ratkaisuun on päädytty. Kannattaa myös viestiä, jos tarkoituksena on tarkentaa laskennan laatua edelleen.

12. Jatkuva kehittäminen ja toimitusketjun sitouttaminen

Scope 3 -päästöjen laskenta, analysointi ja vähentäminen on jatkuva prosessi. Datan kerääminen, laatu ja hallinta tulee olla kunnossa, jotta päästöjä voidaan laskea vertailukelpoisesti ja luotettavalla tavalla. Ja jotta datan pohjalta voidaan suunnitella aitoja päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

Vaatimusten ja valmiuksien kehittyessä päästölaskennan piirissä olevan datan laatua ja kattavuutta on hyvä parantaa vaihe vaiheelta eteenpäin. On kriittistä kannustaa toimittajia ja muita kumppaneita kehittämään heidän omia valmiuksiaan laskea sekä oman toimintansa että tuotekohtaisia päästöjä. Ja myös raportoimaan dataa systemaattisesti heidän asiakkailleen. Luotettavan primääridatan pohjalta organisaatio voi suunnitella omia päästövähennystavoitteita tukevia toimenpiteitä ja tehdä fiksuja päästöjä vähentäviä valintoja esimerkiksi toimittajien välillä.

Lisäksi scope 3 -päästöjen laskennan piiriin lisätään mahdollisesti uusia olennaisia päästölähteitä ja laadukkaampia päästökertoimia otetaan käyttöön. Osaaminen ja käytettävät digitaaliset työkalut nousevat arvoonsa.

***

Tofuturen tiimi voi olla scope 3 -päästöjen laskennassa avuksi. Olemme toteuttaneet päästölähteiden tunnistamista ja hiilijalanjälkilaskentaa lukuisille eri toimialoja edustaville organisaatioille. Tarjoamme asiantuntijatukea asiakkaan tarpeen mukaisesti. Meidän kauttamme voi myös hyödyntää ESG-järjestelmää hiilijalanjäljen laskennan tehostamiseksi. Ota meihin yhteyttä, niin määritetään teille sopivat askeleet scope 3 -päästöjen laskemiseksi.

Yläkuva: Pexels, Tom Fisk