Blogi

ESG-datasta puhutaan paljon – mutta mikä arvo sillä on?

ESG data

Yritysten vastuullisuus- ja viestintätiimeissä on juuri huuhdottu kultaa. Näissä tiimeissä on koostettu ja kirkastettu sisältöä, jota ilman sijoittajien näkökulmasta yritys ei olisi enää relevantti sijoituskohde. Vastuullisuusasiantuntijat ovat koostaneet liiketoiminnan vastuullisuutta kuvaavaa dataa eli ESG-dataa.

ESG on lyhenne sanoista environmental (ympäristövaikutukset), social (vaikutus ihmisiin) ja governance (hallintotapa ja taloudellinen vaikutus). ESG-datalla yritys raportoi siis vastuullisuudestaan kolmesta eri näkökulmasta. ESG-data onkin siksi mm. sijoittajille tärkeä työkalu yrityksen arvioinnissa.

ESG-data on yhtä merkittävässä roolissa kuin taloudellinen data

Yhtiöiden paineet viestiä ilmastotoimistaan ja liiketoimintansa vastuullisuudesta kasvavat entisestään EU:n kestävän rahoituksen luokittelun eli taksonomia-asetuksen ja kestävyysraportointia koskevan direktiivin myötä.

Lainsäädännön kiristymisen lisäksi useat sidosryhmät, kuten rahoittajat, sijoittajat, asiakkaat sekä nykyinen ja tuleva henkilöstö, vaativat yhä enemmän vastuullisuuden huomioimista liiketoiminnassa ja läpinäkyvää raportointia vastuullisuuden tunnusluvuista.

Perinteisesti yritysjohtajien tehtävänä on luoda taloudellista arvoa. Juuri nyt yrityksiä arvioidaan kuitenkin yhä enemmän taloudellisen tiedon lisäksi vastuullisuustiedon pohjalta. Jotta yrityksen arvonluontia voidaan arvioida, tarvitaan taloudellisten tunnuslukujen rinnalle ESG-dataa.

 

Minkälainen ESG-data kelpaa?

Millainen tahansa ESG-data ei käy sijoittajasuhteiden hoitamiseen, vuosiraportointiin tai sidosryhmäviestintään.

Peruslähtökohtana tulee kerätä ja validoida liiketoiminnan vastuullisuutta olennaisella tavalla kuvaavaa ja strategisia vastuullisuustavoitteita tukevaa dataa. Esimerkiksi vedenkulutus ei ole kriittinen tieto, jos vedenkulutus on minimaalista muihin ympäristövaikutuksiin verrattuna. Lisäksi ESG-dataa on hyvä kerätä valitun vastuullisuusraportoinnin viitekehyksen mukaisesti, jotta datan vertailukelpoisuus paranee. Vertailukelpoisuus korostuu erilaisissa reittauksissa (ESG-rating), kuten Corporate Knights Global 100 -vertailussa, sillä analyytikot arvostavat vertailukelpoisuutta.

Erittäin tärkeässä roolissa on vastuullisuustiedon oikeellisuuden ja luotettavuuden varmistaminen. Vain luotettavan ESG-datan avulla voidaan palvella sidosryhmien erilaisia tiedontarpeita ja johtaa omaa toimintaa. ESG-datan luotettavuuden ja laadun kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa kannattaa edetä askel askeleelta.

Monet yritykset keräävät ESG-dataa GRI-standardin mukaisesti. GRI-standardilla pyritään yhdenmukaistamaan datan keräämistä ja raportointia, jotta data olisi mahdollisimman kattavaa ja luotettavaa.

Lue lisää: GRI-uudistukset vuonna 2023

 

Mitkä tekijät vaikuttavat datan luotettavuuteen ja laatuun?

Lähtökohta datan keräämiselle on, että kerättävä tieto on määritelty yksiselitteisesti tavalla. Esimerkiksi kierrätetyn jätteen määrää tai tuotantovolyymia kuvaava data voidaan määritellä eri tavalla yrityksen eri liiketoimintayksiköissä, tuotantomaissa tai tuotantolaitoksissa. ESG-datan luotettavuutta on haastava parantaa, jos kerätyt lähtötiedot ovat jo pielessä.

On myös tärkeä tunnistaa datan lähteet ja sitä kautta lähteiden luotettavuus. Mistä raakadata on peräisin? Miten raakadata on syntynyt?

Lisäksi datan rakenteen tulee olla yhtenäinen, jotta dataa voidaan yhdistää ja konsolidoida liiketoimintayksikkö- tai yhtiötasolla – banaaneja ja appelsiineja ei voi laskea yhteen.

Datan keräämisprosessi ja vastuiden määrittäminen vaikuttavat datan laatuun. Kerätäänkö dataa useisiin erillisiin Exceleihin ja yhdistellään käsin? Miten pyritään minimoimaan inhimillisten virheiden mahdollisuus? Tukevatko sisäinen ohjeistus, osaaminen ja resursointi datan yhtenäistä keräämistä, oikeassa muodossa? Validoidaanko kerättyä dataa systemaattisesti? Tukevatko IT-ratkaisut vastuullisuusdatan keräämistä, tallentamista ja yhdistelyä?

Datan keräämisen ja datan luotettavuuden kehittäminen ei ole yksinkertainen prosessi. Tämän takia organisaatio tarvitsee ESG-datan luotettavuuden ja laadun hallitsemiseksi osaamista, prosessit, kulttuurin ja työkalut.

Ota ESG-data haltuun CSM-työkalullamme

Hyödynnä ESG-dataa organisaatiosi sisällä

Kun luotettavaa ja yrityksen liiketoiminnan vastuullisuutta kuvaavaa dataa on koossa, sitä kannattaa hyödyntää strategisesti koko organisaatiossa. ESG-datan laaja-alainen hyödyntäminen kasvattaa ESG-datasta saatavaa arvoa.

Luotettavaa ja ajan tasalla olevaa ESG-dataa voi hyödyntää vastuullisuuden johtamisen lisäksi useassa muussa yhtiölle tärkeässä toiminnossa arvoa luoden, kuten:

  • Sijoittajasuhteissa
  • Rahoituksen hankkimisessa ja rahoituksen ehdoista sopimisessa
  • Strategisessa päätöksenteossa liiketoiminnan kehittämiseksi
  • Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä ja innovoinnissa
  • Riskienhallinnassa
  • Osaavan henkilön sitouttamisessa ja uusien ammattilaisten rekrytoinnissa
  • Vuosi- ja kvartaaliraportoinnissa
  • Viestinnässä ja markkinoinnissa eri sidosryhmille
  • Johdon ja henkilöstön palkitsemisessa
  • Yritysvastuun johtamisessa

 

Voiko ilman ESG-dataa enää pärjätä?

ESG-datan ansiosta yritysvastuu, taloudellinen suorituskyky, mittaaminen ja raportointi linkittyvät kiinteästi toisiinsa.

Luotettavan ESG-datan avulla ymmärretään ja voidaan todentaa vastuullisuuden merkitys liiketoiminnalle. Voidaan saada näkyvyys siihen, miten vastuullisuus linkittyy tulokseen ja taseeseen. Miten se vaikuttaa taloudelliseen tuloksellisuuteen.

Strategisella ESG-datan hallinnalla on iso merkitys yrityksen arvonluontiin. Sillä yrityksen arvonmuodostuksen arvioimiseksi eivät enää riitä taloudelliset tunnusluvut. Ulkopuolisten ESG-tiedon hyväksikäyttäjien rooli tulee vain kasvamaan.

Vastauksena kysymykseen, voiko ilman ESG-dataa enää pärjätä, voidaan siis todeta – ei voi.

**

Jos haluat käyttöösi työkalun, jonka avulla saat ESG-datan haltuun, ole yhteydessä! Me Tofuturessa tarjoamme pilvipohjaista työkalua, jotta myös yrityksesi voi vastata sidosryhmien ESG-datan tiedontarpeisiin, hyödyntää dataa liiketoiminnan kehittämisessä ja tehostaa vastuullisuusraportointia.