Kaksoisolennaisuus: mitä ja miksi

EU:n kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) tuo monille suomalaisyrityksille uusia raportointivelvoitteita. CSRD:n mukaisen raportoinnin keskiössä oleva kaksoisolennaisuuden (double materiality) käsite tulee jatkossa määrittämään yritysten kestävyysraportoinnin laajuuden. Lue alta keskeisimmät asiat, jotka tulisi tietää kaksoisolennaisuudesta ja miksi sinunkin yrityksesi kannattaa ottaa kaksoisolennaisuus osaksi yrityksen vastuullisuusajattelua ja strategiatyötä.

Kaksoisolennaisuus auttaa tunnistamaan yritykselle keskeiset kestävyysaiheet

CSRD:n piirissä olevien yritysten on raportoitava ESRS-kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaisesti. Ne ovat uusi oikeudellisesti sitovien standardien kokoelma, joka määrittää tavan raportoida yrityksen kestävyystoimista ja -vaikutuksista. ESRS-standardit edellyttävät, että yritys keskittyy raportoinnissa niihin kestävyysaiheisiin, jotka yritys on tunnistanut itselleen olennaisiksi. Tällä tavoin kestävyysraportti on mahdollisimman fokusoitunut ja merkityksellinen yrityksen toiminnan ja siihen liittyvien vaikutusten näkökulmasta, ja toimii hyödyllisenä tiedonlähteenä yrityksen sidosryhmille.

Lue lisää: CSRD ja kestävyysraportointi – 5 + 1 vinkkiä valmistautumiseen

Olennaisten kestävyysaiheiden arvioinnissa tulee käyttää kaksoisolennaisuuden näkökulmaa. Tavoitteena on tunnistaa yritykselle olennaisimmat kestävyysaiheet ja niihin liittyvät vaikutukset sekä taloudelliset riskit ja mahdollisuudet, joista yritys raportoi kestävyysraportissaan.

Mitä kaksoisolennaisuus tarkoittaa?

Kaksoisolennaisuus ohjaa yrityksiä tarkastelemaan kestävyysaiheita ulkoisesta ja sisäisestä näkökulmasta:

• Vaikutuksen olennaisuus (impact materiality) eli sisäinen näkökulma tarkastelee yrityksen toiminnan vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan.
• Taloudellinen olennaisuus (financial materiality) eli ulkoinen näkökulma tarkastelee kestävyysaiheisiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia yrityksen toiminnalle ja taloudelliselle asemalle.

Tarkasteltu kestävyysaihe täyttää kaksoisolennaisuuden kriteerit eli luokitellaan yritykselle keskeiseksi, jos se on olennainen joko toisesta tai molemmista näkökulmista. ESRS:n olennaisuusperiaate eroaa siis monelle yritykselle tutusta Global Reporting Initiativen (GRI) olennaisuusperiaatteesta, joka keskittyy vain sisäiseen, liiketoiminnan vaikutusten näkökulmaan.

Yrityksen vaikutukset ympäröivään maailmaan ja vaikutusten olennaisuus

Sisäisestä näkökulmasta olennaisia kestävyysaiheita tunnistaessa ja arvioitaessa pohditaan kysymystä: millaisia vaikutuksia yrityksen toiminnalla voi olla ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan?

Tarkasteltavia asioita ovat tällöin esimerkiksi liiketoiminnan ympäristövaikutukset, omien työntekijöiden työturvallisuus ja -hyvinvointi ja ihmisoikeuksien toteutuminen koko arvoketjussa. Vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia, ja ne voivat olla joko tosiasiallisia vaikutuksia tai mahdollisia vaikutuksia, jotka voisivat ilmetä tulevaisuudessa.

Yrityksen liiketoiminnalla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan:

• Yrityksen omasta toiminnasta syntyvät suorat kasvihuonekaasupäästöt ja arvoketjun aktiviteeteista syntyvät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat negatiivisesti ilmastoon.
• Yritys käyttää tuotannossaan kierrätettyjä materiaaleja, mikä omalta osalta vähentää ympäristön kuormitusta.
• Käytössä oleva työturvallisuusjärjestelmä ja -periaatteet auttavat varmistamaan omien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden. Kuitenkin riski työtapaturmalle on olemassa (mahdollinen vaikutus).
• Yrityksen sisällä on selittämättömiä palkkaeroja miesten ja naisten välillä, mikä vaikuttaa negatiivisesti naistyöntekijöiden taloudelliseen asemaan ja sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen yhteiskunnassa.

Vaikutukset ja niiden merkittävyys vaihtelevat yrityksestä toiseen esimerkiksi toimialan, yrityksen koon ja arvoketjun mukaan. Vaikutusten olennaisuutta arvioidaan yrityskohtaisesti vaikutuksen suhteellisen vakavuuden tai hyödyn ja todennäköisyyden perusteella.

Yritykseen kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet ja taloudellinen olennaisuus

Kun kestävyysaiheita tarkastellaan ulkoisesta näkökulmasta, pohditaan kysymystä: millaisia riskejä ja mahdollisuuksia kestävyystekijät voivat aiheuttaa yrityksen toiminnalle ja taloudelliselle asemalle?

Monesti myös sisäisestä näkökulmasta tunnistettuihin vaikutuksiin liittyy taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka on syytä huomioida. Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioidaan sekä niiden esiintymisen todennäköisyyden että taloudellisten vaikutusten mahdollisen suuruuden perusteella.

Riskejä ja mahdollisuuksia voi liittyä esimerkiksi seuraaviin aiheisiin:

• Ilmastonmuutoksella voi olla suoria vaikutuksia yritysten liiketoimintaan. Esimerkiksi Suomessa pidemmät ja lämpimämmät kasvukaudet ovat mahdollistaneet uusien kasvien ja lajikkeiden käyttöönoton maataloussektorilla. Toisaalta vahinkoa aiheuttavat sääilmiöt, kuten helteet, kuivuus ja voimistuvat sateet, lisääntyvät ja lisäävät tuotantoepävarmuutta ja voivat vaikeuttaa raaka-aineiden saatavuutta.
• Kiristyvä kestävyysaiheisiin liittyvä lainsäädäntö voi tarkoittaa uusia vastuita, kuluja ja investointipaineita yritykselle. Esimerkiksi vuodenvaihteessa muuttuneen jätelain myötä yrityksen markkinoille tuomien tuotteiden pakkausten kierrätysvastuu laajeni kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin.
• Kestävyysmurros voi tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin yritys voi tarttua. Esimerkiksi kiertotaloudessa on paljon mahdollisuuksia – kuten tavaroiden yhteis- ja uudelleenkäyttö – joita on hyödynnetty vasta vain vähän.
• Panostuksilla työoloihin, turvallisuuteen, hyvinvointiin ja inklusiiviseen työyhteisöön yritys voi vahvistaa luottamusta ja sitoutuneisuutta, rakentaa houkuttelevaa työnantajakuvaa, vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja onnistua paremmin parhaiden osaajien palkkaamisessa. Näiden asioiden huomioimisella tai huomiotta jättämisellä voi olla suoria taloudellisia vaikutuksia.

Lue lisää palveluistamme: valmistautuminen CSRD-vaatimuksiin

Olennaisuuden arvioimisen perusperiaatteita

ESRS-standardien mukaan olennaisuutta tulee arvioida koko arvoketjun laajuudella. Kaksoisolennaisuusanalyysissa on tarkoitus myös tunnistaa yrityksen suorien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien lisäksi myös sellaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, joihin yritys kytkeytyy sen suorien tai epäsuorien liikesuhteiden kautta.

Yrityksen on myös syytä tarkastella vaikutuksia sekä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia eri aikahorisonteilla: mitkä kestävyysaiheet ovat olennaisia lyhyellä aikavälillä eli lähtökohtaisesti yrityksen raportointikauden aikana? Mitkä aiheet tulevat taas olemaan olennaisia keskipitkällä, 1-5 vuoden aikavälillä tai pitkällä, yli viiden vuoden aikavälillä? Aikanäkökulman laajentaminen antaa mahdollisuuden entistä strategisempaan ennakointiin ja suunnitelmalliseen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan.

Tunnistettujen kestävyysvaikutusten olennaisuuden arvioinnissa vaikutuksen suhteellinen vakavuus tai hyöty perustuu useaan eri näkökulmaan. Negatiivisten vaikutusten vakavuutta arvioidessa tulee ottaa huomioon vaikutuksen mittakaava, laaja-alaisuus ja korjaamaton luonne. Positiivisten vaikutusten hyöty perustuu vaikutusten mittakaavaan ja laaja-alaisuuteen. Kun kyse on mahdollisesta negatiivisesta vaikutuksesta, on myös tärkeä pitää mielessä, että vaikutuksen vakavuus on merkittävämpi tekijä kuin sen todennäköisyys.

Kaksoisolennaisuus strategisena työkaluna

Kaksoisolennaisuutta ei kannata ajatella vain teoreettisena periaatteena, joka on pakko huomioida lainsäädännön takia. Siitä voi saada paljon enemmän iloa irti, sillä kaksoisolennaisuus tarjoaa sisältöä yrityksen liiketoiminnan vastuullisuuden kehittämiseen, strategiatyöhön ja riskienhallintaan. Olennaisuuden arvioinnin tulokset kannattaa ottaa yrityksessä laajasti käyttöön ja myös johdon agendalle.

Sekä vaikutusten olennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden arviointi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä auttaa yritystä priorisoimaan ja organisoimaan toimiaan kestävyysaiheiden huomioimiseksi. Lisäksi se auttaa valmistautumaan strategisemmin tulevaisuuden riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka enenevissä määrin kytkeytyvät kestävyysaiheisiin.

Hyödyntämällä kaksoisolennaisuutta strategisesti yritys varmistaa, että se ei keskity turhaan ja kohdentaa resurssinsa oleelliseen, ja että vastuullisuustyö on kytketty vahvemmin yrityksen arvonluontiin. Myös ESRS-standardit edellyttävät, että yritys kertoo, miten sille olennaiset asiat huomioidaan yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa.

**

Etsitkö sparraavaa kumppania yrityksesi kaksoisolennaisuusanalyysin tekemiseen? Tofuturen asiantuntijat kuljettavat yrityksesi olennaisuusanalyysin eri vaiheiden läpi tiiviissä yhteistyössä yrityksen avainhenkilöiden kanssa. Autamme yritystäsi hyödyntämään olennaisuusanalyysin tuloksia yrityksen strategiaprosessissa, riskien hallinnassa ja vastuullisuusohjelman kehittämisessä. Lisäksi vastaamme prosessin ja tulosten dokumentoinnista varmennusta varten.

Ole meihin yhteydessä, niin keskustellaan yrityksellenne sopivasta ratkaisusta.

Kansikuva: Stefan Pflaum, Unsplash.com