CSRD-raportointi ja 5+1 vinkkiä konkareille

EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) ei päästä kokeneita kestävyysraportoijiakaan helpolla. CSRD-raportointi aiheuttaa pohdittavaa myös muun kuin taloudellisen tiedon -direktiivin (NFRD, Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti aiemmin raportoineille yrityksille.

Lue lisää: CSRD eli EU:n kestävyysraportointidirektiivi – Olemmeko valmiita?

Ota CSRD-raportointi haltuun pala palalta

CSRD:een valmistautuminen etenee, syvenee ja laajenee askelittain. Ei elefanttiakaan haukata kerralla. Parhaimmillaan se pitää sisällään syvempää muodonmuutosta, ei vain teknisellä tasolla raportoitavien asioiden viilamista.

Uusi direktiivi ja kestävyysraportointistandardi (ESRS, European Sustainability Reporting Standard) pitävät sisällään useita vaatimuksia, joiden vastaamiseen yrityksillä on erilaiset valmiudet. Yritysvastuun strategisessa kehittämisessä ja kattavassa kestävyysraportoinnissa ensimmäisiä askeleita ottavilla yrityksillä valmistautuminen lähtee vahvan perustuksen rakentamisesta.

Seuraavat vinkit sopivat sekä kokeneille konkareille että kestävyysraportoinnin alkutaipaleella oleville yrityksille.

Näin CSRD selätetään

1) Läpivalaise nykyinen kestävyysraportti

Vaikka EU:n kestävyysstandardit (ESRS) ovat luonnoksia, tässä vaiheessa kannattaa verrata uuden standardin raportointivaatimuksia suhteessa nykyisen vastuullisuus- ja ei-taloudellisten tietojen raportin sisältöön. On hyvä läpivalaista raportti ja arvioida kohta kohdalta, onko yrityksessä tietoa ESRS:n vaatimista raportoitavista aiheista. Onko kaksoisolennaisuuden arviointia tehty? Miten nykyistä raportointitapaa tulisi muokata ja miten tiedonkeruuta tulisi täydentää ja kehittää?

Kokeneet kestävyysraportoijat ovat yleisesti käyttäneet raportin pohjana jotain kestävyysraportoinnin viitekehystä, kuten GRI:tä (Global Reporting Initiative). Huojentava asia on, että GRI-, TCFD- ja SASB-periaatteet antavat vahvan pohjan yrityksille niiden valmistautuessa tulevan direktiivin mukaiseen tiedonkeruuseen. Helpottaakseen yritysten työtä GRI on koostanut tietoa, jossa verrataan GRI:tä suhteessa tulevaan kestävyysstandardiin.

Isommat yritykset ovat jo raportoineet EU-taksonomian mukaisesti, mutta muille yrityksille aihe nousee CSRD:n myötä agendalle.

2) Lisää mittaamisen ja tiedon koostamisen laajuutta

Nykytilanteen arvioinnin pohjalta laajennetaan tarpeen mukaan mittaamista ja tiedon keruun skaalaa.

Standardiluonnoksien pohjalta on nähtävissä selkeästi, että läpinäkyvyyden vaatimukset tulevat vahvistumaan ja raportointivaatimukset kattavat yrityksen koko arvoketjun. Se tarkoittaa esimerkiksi GHG-protokollan mukaisten Scope 3 -päästöjen laskentaa ja arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien ihmisoikeusvaikutusten tunnistamista sekä toimenpiteiden suunnittelua haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavien periaatteiden mukainen huolellisuusvelvoite eli due diligence on osa kestävyysstandardin vaatimuksia.

Tietoa tarvitaan hiilijalanjäljen laskentaa ja ihmisoikeusvaikutusten tunnistamista varten yhä enemmän arvoketjun erilaisilta kumppaneilta, alihankkijoilta ja raaka-ainetoimittajilta. Tällöin myös kumppaneilta saadun datan laadun arviointi ja tiedonkeruun tehokas organisointi nousee tärkeään rooliin. Standardissa tiedostetaan tiedonkeruun haastavuus ja pienempien toimijoiden vaihtelevat valmiudet tarjota luotettavaa dataa. Jos kaikkea olennaista primääridataa eli kumppaneiden prosesseista syntyvää dataa ei ole saatavilla, standardin mukaan voi käyttää toimialan keskivertodataa tai arvioitua dataa.

3) Käännä katse datan hallintaan ja laadun kehittämiseen

Raportoitavan datan tarkkuuteen ja luotettavuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska raportti sisällytetään osaksi hallituksen toimintakertomusta ja raportin ulkoinen varmennus tulee pakolliseksi. Luotettavaa tietoa tarvitsevat myös rahoittajat, sijoittajat ja muut ulkoiset sidosryhmät. Ja tietysti yritys itse johtamisen ja päätöksenteon tueksi.

Yrityksissä tarvitaan dokumentoidut prosessit ja politiikat kestävyystietojen eli ESG-datan hallintaan, jotta data saadaan yhtä luotettavaksi kuin taloudellinen tieto. Datan hallinnalla tarkoitetaan organisaation politiikkaa, käytänteitä ja järjestelmiä tiedon keräämiseksi, käsittelemiseksi, tallentamiseksi tehokkaalla, luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kun CSRD-raportointiin tarvittavat tiedot on määritetty, ensin kannattaa kiinnittää huomio datan alkuperään, yhtenäisyyteen ja luotettavuuteen. Tunnistaa, mistä lähteestä data on peräisin ja miten datan laatua voidaan tarpeen mukaan parantaa. Onko datan lähde luotettava? Onko mittaamistapa määritetty yhtenäisellä tavalla? Onko mittauspiste samasta prosessin vaiheesta?

Sitten huomiota kannattaa suunnata datan käsittelyyn. Miten dataa kerätään, miten dataa tallennetaan, miten dataa koostetaan yksikkö- ja yhtiötasolla ja miten sitä konsolidoidaan? Miten päästölaskenta tehdään ja mistä päästökertoimet ovat peräisin? Onko joku validoinut sisäisesti datan? Määritetään sisäiset kontrollit: miten datan laatu varmistetaan eri vaiheissa ennen ulkoista raportointia?

4) Kehitä raportointiprosessia ja järjestelmiä

Kokeneilla kestävyysraportoijilla on jo usean vuoden ajalta kokemusta raportoinnin toteuttamisesta ja prosessia on viilattu iskukuntoon. Uuteen direktiiviin valmistautuminen edellyttää oletettavasti kuitenkin prosessien ja järjestelmien kehittämistä edelleen, jotta raportoinnin laatu saadaan talousraportoinnin tasolle.

Laajempi ja yksityiskohtaisempi tietojen raportointi ja datan kerääminen eri arvoketjun toimijoilta kasvattavat datan hallinnan monimutkaisuutta, eikä datan hallinta Excel-tiedostoissa riitä enää.

Kestävyysraportoinnin kolmannen osapuolen toteuttamassa varmennuksessa on todennettava ja dokumentoitava muun muassa tiedon keräämiseksi prosessi, datan käsittelyn toimintatavat, polku datan lähteille ja käytetyt laskentatavat.

Yhtenä ratkaisuna on asiaan vihkiytyneen digitaalisen työkalun käyttöönotto, jolloin datan laatua voidaan parantaa, tiedonkeruuta eri järjestelmistä voidaan tehostaa automatisoimalla osa työstä sekä datan konsolidointi ja päästölaskenta automatisoituu. Lisäksi erilaiset järjestelmät mahdollistavat polun tiedon lähteille eli audit trailin.

Kun prosessit ja järjestelmät ovat vahvalla pohjalla, aikaa säästyy, tiedonkeruu- ja raportointiprosessi tehostuvat sekä datan laatu ja luotettavuus paranevat. Fokus voi olla vastuullisuuden kehittämisessä ja suoriutumisen seurannassa.

5) Riittääkö mittaaminen kerran vuodessa?

CSRD ja kestävyysraportointistandardi (ESRS) edellyttävät kestävyyteen liittyvien tavoitteiden ja yrityksen suoriutumisen raportoimista. Jotta voidaan varmistaa yrityksen toiminnan kehittyminen kohti tavoitteita, voi miettiä, riittäkö mittaaminen ja seuranta kerran vuodessa. Riittääkö se tieto johtamisen tarpeisiin, jotta korjaavia toimenpiteitä voidaan tehdä oikea-aikaisesti?

CSRD sääntelee tapaa, jolla yritysten tulee raportoida vastuullisuudestaan ulkoisille sidosryhmille. Jotta asiat kehittyvät, tarvitaan rinnalla sisäistä raportointia ja vastuullisuuden kehittämisen johtamista luonnollisena osana koko yrityksen johtamista

Tutustu CSRD-raportoinnin työkaluun Katso yhteystietomme

Tärkein vinkkimme: Ota kaikki hyöty irti!

Loppuun vielä tärkein vinkkimme.

Vastuullisuusammattilaisten kannattaa ottaa kaikki hyöty ja ilo irti tulevasta direktiivistä. Sääntelyn kiristyminen on pakottava tarve muuttua ja kehittää toimintatapoja, joten se kannattaa nähdä positiivisessa valossa.

Direktiivin ja kestävyysraportointistandardin vaatimukset vahvistavat yritysvastuun integroimista luonnolliseksi osaksi yrityksen liiketoimintamalleja, strategiaa ja johtamisjärjestelmää.

Sen tarkoituksena on myös tyydyttää rahoittajien ja sijoittajien tiedontarpeet, koska näiden toimijoiden tulee raportoida taas eteenpäin kestävän rahoituksen tiedonantovelvoitteen (SFDR, Sustainable Finance Disclosure Regulation) mukaisesti. Lisääntyneestä läpinäkyvyydestä hyötyvät kaikki sidosryhmät.

Lue lisää: Vastuullisuuden mittaaminen – polku kulmahuoneeseen

Nyt on loistava hetki viedä yritysvastuu johtoryhmän ja hallituksen agendalle – aivan palkitsemisperiaatteisiin saakka. Jos aiemmin on pitänyt koputella kulmahuoneen ja talousjohdon ovia, nyt pääsee marssimaan CSRD kainalossa suoraan sisään.

Tofuturen pilvipohjaisen työkalun avulla yritykset saavat koostettua CSRD:n ja kestävyysstandardin mukaista dataa koko organisaatiota ja voivat automatisoida tiedonkeruuta. Työkalun avulla voi laskea Scope 1, 2 ja 3 -päästöt ja konsolidoida yritystason dataa. Datan hallintaan saadaan varmuutta ja datan luotettavuutta voidaan parantaa. Tofuturen työkalun avulla olet valmiina kestävyysraportin ulkoiseen varmennukseen.

Ota meihin yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä, kuinka voimme nostaa yrityksenne vastuullisuusdatan kestävyysraportointidirektiivin vaatimalle tasolle.