Blogi

Päästöjen laskenta – Huomio työssäsi nämä vaiheet

Päästöjen laskenta on tärkeä ensimmäinen askel, jotta organisaatio voi suunnitella päästöjen vähentämistä. On tärkeää ymmärtää, mistä päästöt muodostuvat ja mihin organisaatio voi vaikuttaa.

Päästölaskentaa kannattaa kehittää vaiheittain. Termien viidakossa katse on hyvä pitää kiinni pallossa eli olennaisuudessa ja ottaa selkeitä, konkreettisia askeleita päästölaskennan polulla. Ottaa askel kerrallaan niin, että otetuista askelista voi viestiä läpinäkyvästi eri sidosryhmille.

Päästölaskennan yksinkertainen kaava

Päästöjen laskennassa hyödynnetään yleisesti päästökertoimia, joiden yksikkö vaihtelee päästölähteen mukaan. Esimerkiksi sähkön kulutuksen päästökerroin on yksikössä kgCO2/MWh. Bensiinin tai nesteytetyn maakaasun (LNG) päästökerroin ilmoitetaan yksikössä t/TJ. Tavaraliikenteen kerroin on muodossa t/tkm ja jätteiden kg/t.

Varsinaisesti päästöjen laskenta on yksinkertainen kertolasku. Laskennan yksinkertainen kaava onkin:

Data (esim. sähkön kulutus, polttoaineen kulutus, jätteiden määrä, raaka-ainehankinnan määrä) * päästökerroin = päästöt

Kaava on yksinkertainen, mutta haaste onkin saada päästökertoimet määritettyä ja kerätä prosesseista syntyvää dataa eli primääridataa.

Miten kasvihuonekaasujen määrä lasketaan?

Seuraavat vaiheet olisi hyvä huomioida päästöjen laskennassa.

  1. Mihin tarkoitukseen laskentaa tehdään?

Ihan alkuun on hyvä selvittää, miksi päästöjen laskentaa tehdään. Hyödynnetäänkö laskennan tuloksia organisaation strategisessa ja arkisessa päätöksenteossa päästöjen vähentämiseksi? Lasketaanko päästöjä, koska ulkoiset sidosryhmät sitä edellyttävät? Millä tarkkuustasolla tällöin päästömääriä viestitään ulkoisille sidosryhmille? Onko tavoitteena täyttää vastuullisuusraportointivaatimukset? Halutaanko ymmärtää päästöjen vaikutus yrityksen arvonluontiin? Onko päästölaskenta osa riskienhallinnan toimenpiteitä? Halutaanko tietää toiminnasta kokonaisuudessaan aiheutuvat päästöt, jotta ne voidaan kompensoida?

Päästölaskennan tarkoitus ja tavoite vaikuttavat koko prosessiin, millä tarkkuustasolla ja kuinka usein päästölaskentaa tehdään.

  1. Rajaus, mitkä toiminnot otetaan huomioon

Isommassa ja erityisesti monitahoisessa organisaatiossa päästölaskennan rajaaminen organisaatiorakenne huomioiden on yksi alkupään tehtävistä.

Rajauksen avulla linjataan, mitkä organisaation eri osia edustavat päästölähteet otetaan huomioon päästölaskennassa

GHG-protokollan mukaan organisaatio voidaan rajata

– Pääomaosuuden mukaisesti

– Hallintaan perustuen, jolloin laskentaan sisällytetään yrityksen kontrolloimista (joko taloudellisesti tai operationaalisesti) toiminnoista syntyvät päästöt

  1. Päästölähteiden tunnistaminen

Jotta päästölaskentaa voidaan toteuttaa, tulee yrityksen koko arvoketju määrittää ja eri arvoketjun vaiheet kuvata.

Arvoketjusta tunnistetaan päästölähteet, jotka ketjun toiminnoista syntyvät ja kategorisoidaan ne suoriin ja epäsuoriin päästölähteisiin. Eli määritetään, miten päästölähteet sijoittuvat Greenhouse Gas (GHG) -protokollan mukaisiin Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -päästöihin. Ja päätetään, mitkä päästöt päästölaskentaan otetaan mukaan. Lasketaanko ensin pelkästään Scope 1- ja Scope 2-päästöt? Laajennetaanko päästölaskentaa Scope 3 -päästöihin vaiheittain?

Scope 3 -päästöjen osalta on hyvä pitää katse olennaisuudessa. Arvioi ja määritä, mitkä Scope 3 -päästöjen kategoriat ovat relevantit päästölaskennan kannalta. Relevanttius ja olennaisuus voidaan määrittää eri näkökulmien pohjalta ja määritykseen vaikuttavat myös yrityksen päästölaskennalle asettamat tavoitteet. Päästöt on hyvä ottaa laskentaan mukaan, jos

  • Päästökategoriasta syntyy merkittävä osa yrityksen kokonaispäästöistä.
  • Kategorian päästöillä on merkitystä yrityksen ilmastoon liittyviin riskeihin.
  • Ne ovat kriittisessä roolissa sidosryhmien näkökulmasta.
  • Niiden vähentämiseen yritys voi vaikuttaa merkittävästi.
  1. Datalähteiden tunnistaminen ja määrittäminen

Päästölaskentaa varten tarvittavaa dataa syntyy ja tallentuu eri puolilla organisaatiota. Dataa syntyy muun muassa sähkön ja veden kulutuksesta, hankinnoista, kuljetetuista kilometreistä ja kiertoon päätyvästä jätteestä. Dataa tallentuu eri IT-järjestelmiin kuten toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP), sitä löytyy hallin perällä olevasta vesimittarin lukemasta ja sähkö-, bensiini- ja jätelaskuista.

Epäsuoriin päästöihin liittyvä dataa on arvoketjussa erilaisilla toimijoilla. Tarvittavaa dataa löytyy esimerkiksi sopimusvalmistajilta, tavarantoimittajilta, logistiikkapalveluiden tarjoajilta, pakkausmateriaalin toimittajilta, jätteiden käsittelijöiltä ja asiakkailta.

Nykytilan kartoituksessa ja datalähteiden tunnistamisessa on hyvä tehdä yhteistyötä organisaation eri yksiköiden edustajien kanssa. IT- ja dataosaajilla on ymmärrys organisaation datasta kokonaisuutena. Tuotantolaitoksien edustajien kanssa keskustellen datalähteet saavat konkreettisemman muodon. On hyvä huomioida, että datalähteet voivat vaihdella hyvinkin tuotantolaitoksittain.

Relevanttien Scope 3 -päästöjen kategorioiden osalta tunnistetaan arvoketjun kumppanit datan lähteinä. Tällöin myös voidaan tunnistaa päästöihin merkittävimmin vaikuttavat kumppanit ja heidän valmiutensa toimittaa esimerkiksi toimittamiensa raaka-aineitten tai pakkausmateriaaleihin liittyviä päästökertoimia.

Samalla on hyvä arvioida datanlähteiden luotettavuutta.

  1. Tarkkuustason määrittäminen

Teoriassa siis päästöjen laskenta on hyvin yksinkertainen kertolasku. Käytännön realiteetit kuitenkin tuovat monia mutkia matkaan sekä arvoketjun eri vaiheiden prosesseista syntyvän datan keräämisessä että päästökertoimien laskemisessa tai selvittämisessä.

Kun datanlähteet ja niiden luotettavuus on tunnistettu, on kuva nykytilasta. Kartoituksen pohjalta ymmärretään, mitä primääridataa eli omasta toiminnasta kerättyä dataa on saatavilla, missä muodossa ja kuinka usein. GHG-protokolla käyttää samasta asiasta englanninkielistä termiä activity data. Activity-sana viittaa toimintoihin, joista päästöt aiheutuvat.

Kartoituksen pohjalta tunnistetaan, mitä dataa ei ole vielä saatavilla. Tarkkuustasoa arvioitaessa pohditaan, millä tavalla ei saatavilla olevaa dataa korvataan vai rajataanko se osa laskennan ulkopuolelle. Puuttuvaa dataa voi korvata keskiarvodatalla eli sekundääridatalla. Tietokantoja, joista voi selvittää keskiarvodataa, on useita.

Päästölaskennassa isoa kakkua ei kannata ahmaista kerralla, vaan kehittää laskennan tarkkuutta askel kerrallaan ja olennaisuus mielessä pitäen. Merkittävimpien päästöjen laskennan osalta kannattaa pyrkiä käyttämään mahdollisimman tarkkaa laskentatapaa. Vastaavasti, mitä pienemmästä päästölähteestä on kysymys, sitä karkeammalla tasolla laskennan voi ainakin alkuun tehdä.

  1. Tiedonkeruun organisointi

Kun yritys on identifioidut toiminnot, jotka sisällytetään päästölaskennan piiriin ja tunnistanut datalähteet, seuraava vaihe on datan kerääminen eri lähteistä.

Datan keräämisen prosessi määritetään, jotta datan luotettavuus voidaan maksimoida ja tiedonkeruu olisi kattavaa ja tehokasta. Eri lähteistä kerättävä data tulee olla myös rakenteeltaan yhtenäistä, jotta sitä voidaan laskea yhteen ja konsolidoida eri organisaation tasoilla.

Pohdittavia asioita on useita. Kenen takana päästöjen laskentaa varten tarvittava data on? Ketkä keräävät dataa vai kerätäänkö eri järjestelmistä automaattisesti? Mihin dataa koostetaan ja missä päästöt lasketaan? Kuinka usein dataa kerätään? Otetaanko käyttöön tiedonkeruuseen, hallintaan, päästölaskentaan ja raportointiin työkalu, jonka avulla dataa ja laskentaa voidaan hallita?

Arvoketjun toiminnoista muodostuvan luotettavan datan puute on usein merkittävä rajoite päästölaskennan toteuttamiseksi. Systemaattisen datan keräämisen prosessi ja työkalut ovat tärkeässä roolissa luotettavan päästölaskennan kannalta.

  1. Laskentaperiaate ja päästökertoimien määrittäminen

Yleisin tapa päästöjen laskentaan on laskenta päästökertoimien kautta. Edelläkävijäyritykset ovat laskeneet omille tuotteilleen tai palveluilleen päästökertoimia. Tietokantoja eri toimialoilta ja maantieteellisesti jaoteltuna löytyy valtava määrä. Osa päästökertoimien lähteistä ovat julkisia ja osa on maksullisia lähteitä.

GHG-protokolla suosittaa, että merkittäviin päästölähteisiin käytetään tarkkaa toiminnoista syntyvää primääridataa ja pienemmistä päästölähteiden osalta vähemmän tarkkaa dataa. Päästökertoimien kanssa voi toimia samalla periaatteella. Organisaatiot tekevät valintoja, käyttävätkö esimerkiksi Scope 2 -päästöjen laskemiseksi maakohtaisia energialähteiden kertoimia vai energiantoimittajilta saatuja kertoimia. Lisäksi arvoketjuun kuuluvien toimittajien valmiudet tarjota päästölaskentaan tarvittava päästökertoimia vaihtelevat laidasta laitaan. Osa päästöistä lasketaan kirjallisuudesta ja tietokannoista saatavien keskimääräisten kertoiminen avulla. GHG-protokolla ohjeistaa Scope 3 -päästöjen laskentaa.

  1. Päästöjen laskenta

Kun iso osa taustatyöstä on tehty, päästölaskenta on kohtalaisen yksinkertainen prosessi. Laskennan voi tehdä Excelissä tai vastuullisuuden johtamiseen ja raportointiin suunnitellussa työkalussa.

  1. Datanhallinta ja päästölaskennan ylläpito

Päästöjen laskenta on jatkuva prosessi. Datan kerääminen ja hallinta tulee olla kunnossa, jotta päästöjä voidaan laskea vertailukelpoisesti ja luotettavalla tavalla. Vaatimusten ja valmiuksien kehittyessä päästölaskennan piirissä olevan datan laatua ja kattavuutta parannetaan vaihe vaiheelta eteenpäin. Scope 3 -päästöjen laskennan piiriin lisätään päästölähteitä, käytettävän primääridatan kattavuutta kehitetään ja tarkempia päästökertoimia otetaan käyttöön. Osaaminen ja käytettävät digitaaliset työkalut nousevat arvoonsa.

Ole läpinäkyvä

Jotta päästölaskennan periaatteet olisivat mahdollisimman läpinäkyviä, on hyvä viestiä tehdyistä rajauksista, datan lähteistä ja käytetyistä päästökertoimista. Ja perustella avoimesti, miksi ratkaisuun on päädytty.

Päästölaskenta on toteutettu sillä hetkellä parhaimmilla saatavilla olevien tietojen pohjalta. Vaihe vaiheelta sitä parannetaan ja tarkennetaan.

 

***

Jos yrityksesi tavoitteena on systematisoida päästöjen laskentaa, ole meihin yhteydessä. Tarjoamamme ratkaisun avulla voit sekä kerätä eri puolilla organisaatiota ja arvoketjua olevaa dataa että laskea päästöt.