Yritysten ilmastotyö perustuu ymmärrykseen siitä, mistä päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää. Tätä varten maailman käytetyin hiilijalanjäljen raportointistandardi, GHG-protokolla, jakaa kasvihuonekaasupäästöt kolmeen luokkaan:
- Scope 1: oman toiminnan suorat päästöt
- Scope 2: ostoenergian epäsuorat päästöt
- Scope 3: arvoketjun epäsuorat päästöt
Organisaation hiilijalanjälki muodostuu siis Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöistä. Tässä artikkelissa syvennymme Scope 1 -päästöihin, sillä ne muodostavat yrityksen ilmastojalanjäljen perustan ja tarjoavat usein konkreettisimman lähtökohdan päästövähennystoimille.
Mitä Scope 1 -päästöt ovat?
Scope 1 -päästöt kattavat yrityksen omasta toiminnasta suoraan syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen omistamista tai hallinnoimista lähteistä. GHG-protokollan mukaan nämä lähteet voidaan jaotella neljään kategoriaan:
- Polttoaineen kulutus (stationary combustion)
- Ajoneuvojen ja koneiden polttoaineen kulutus (mobile combustion)
- Prosessipäästöt
- Hajapäästöt (fugitive emissions)
Oleelliset päästölähteet vaihtelevat yrityksittäin liiketoiminnan luonteesta ja toimialasta riippuen. Scope 1 -päästöjen laskemisen ensimmäinen tärkeä vaihe onkin kartoittaa omat toiminnot ja prosessit. On siis olennaista ymmärtää, mitä nämä päästölähteet tarkoittavat käytännössä ja arvioida syntyykö yrityksen toiminnassa vastaavia päästöjä.
1. Oma energiantuotanto – liiketoiminnan näkyvin suora päästölähde
Scope 1 -päästöjä syntyy yrityksen tuottaessa energiaa itse. Tällöin päästölaskentaan otetaan mukaan kokonaisenergiantuotannon määrä, vaikka yritys myisi osan energiasta organisaation ulkopuolelle. Scope 1 -päästöjä muodostuu polttoaineen palaessa. Lähteitä ovat esimerkiksi:
- polttokattilat
- generaattorit
- varavoimalaitokset
- lämmityskattilat (öljy, kaasu, pelletti)
Entä uusiutuvat energialähteet?
- Tuuli- tai aurinkovoimaloista ei synny Scope 1 -päästöjä.
- Biomassan ja muiden biopottoaineiden poltosta syntyvät biogeeniset CO₂-päästöt tulee GHG-protokollan mukaan raportoida erikseen, vaikka niitä ei lasketa fossiilisiin Scope 1 -päästöihin. Mutta kun biopolttoaineita (esim. biodieseliä, bioetanolia, biokaasua, pellettejä, haketta) poltetaan, syntyvät metaani- (CH₄) ja dityppioksidipäästöt (N₂O) otetaan Scope 1 -päästöjen laskentaan mukaan.
Esimerkki:
Tehtaalla käytettävä maakaasukattila tuottaa lämpöä tuotantohallille. Maakaasun palamisesta syntyvät kasvihuonekassupäästöt raportoidaan Scope 1 -päästöinä.
2. Liikkuminen omilla ajoneuvoilla ja koneiden polttoaineen kulutus
Scope 1 -päästöjä syntyy yrityksen omistamien tai hallinnassa olevien ajoneuvojen ja koneiden polttoaineen kulutuksesta. Hallintaperiaatetta seuratessaan yritykset sisällyttävät Scope 1-päästöjen laskentaan mukaan myös käytössä olevat leasing-autot. Polttoainetta kuluu esimerksi:
- henkilö- ja pakettiautoissa
- kuorma-autoissa
- trukeissa ja työkoneissa
Esimerkki:
Logistiikkayrityksen omalla kalustolla ajamat kuljetukset raportoidaan täysimääräisesti Scope 1:ssä.
Entä työntekijöiden omat ajoneuvot?
Jos työntekijät käyttävät omaa autoaan työajoon, voidaan näistä syntyvät päästöt sisällyttää Scope 1 -luokkaan silloin, kun ajoneuvoa käytetään yrityksen operatiivisiin toimintoihin. GHG-protokolla suosittelee tässä tapauksessa selkeää rajauksen määrittelyä ja yhdenmukaista käytäntöä.
3. Prosessipäästöt – Scope 1 -päästöt, joita ei voi vähentää pelkällä energiatehokkuudella
Prosessipäästöt syntyvät yrityksen oman tuotannon kemiallisissa tai fyysisissä reaktioissa. Näitä esiintyy erityisesti teollisuudessa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat:
- sementin valmistuksessa vapautuva CO₂
- alumiinin valmistuksen fluorihiilivedyt (PFC)
- kemianteollisuuden reaktioprosesseissa syntyvät kasvihuonekaasut
- anaerobinen käyminen (esim. biokaasulaitokset → CH₄)
Prosessipäästöjen tunnistaminen on tärkeää, sillä ne eivät välttämättä vähene energiankäyttöä tehostamalla. Ratkaisut ovat usein prosessitekniikkaan liittyviä.
4. Hajapäästöt – usein piilossa, mutta merkityksellisiä
Hajapäästöt (fugitive emissions) syntyvät kasvihuonekaasujen tahattomasta tai tahallisesta vapautumisesta.
Yleisiä lähteitä ovat:
- kylmäainevuodot (esim. R410A, R134a)
- paineilma- ja kaasujärjestelmien vuodot
- metaanivuodot kaasuverkoissa
- höyryjen ja kaasujen päästöt venttiileistä ja liitoksista
Esimerkki:
Elintarviketeollisuuden jäähdytyslaitteiden vuotanut kylmäaine on usein yksi merkittävimmistä Scope 1 -päästölähteistä, sillä kylmäaineiden GWP-arvot voivat olla erittäin korkeita. Jäähdytyslaitteita ja -aineita käytetään myös kylmäkuljetuksissa.
Scope 1 -päästöt ja niiden vähentäminen
Scope 1 -päästöt ovat usein ainoa päästöluokka, johon yrityksellä on täysi operatiivinen kontrolli. Tämä tekee niistä keskeisen kohteen tehokkaille ja välittömille päästövähennystoimille. Toisaalta Scope 1 -päästöt edustavat usein yrityksen liiketoiminnan kokonaispäästöistä vain pientä osaa. Scope 1 -päästöjen vähentämisellä on kuitenkin muitakin hyötyjä yritykselle itselleen.
Kun polttoaineenkulutuksen ja prosessien päästöt tehdään näkyväksi, yritys pystyy:
- tehostamaan energiankäyttöä ja optimooimaan energialähteiden käyttöä
- optimoimaan ajoneuvokalustoa
- vähentämään kylmäainevuotoja
- modernisoimaan laitteitaan
Osa näistä toimista vähentää kustannuksia välittömästi, osa taas edellyttää investointeja esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusimisen muodossa. Jolloin kustannussäästöt realisoituvat pidemmällä aikavälillä.
Tofuture tukee laadukkaassa Scope 1 -laskennassa
On tärkeää, että lasketut oman toiminnan suorat päästöt antavat mahdollisimman todenmukaisen kuvan yrityksen liiketoiminnasta ja siihen liittyvistä päästölähteistä.
Riippuen yrityksen toimialasta Scope 1 -päästöt voi olla todella helppo laskea, eikä vähäisen datan koostamiseen mene juurikaan aikaan. Tai Scope 1 -päästöjä ei synny lainkaan. Kun taas valmistavaa teollisuutta edustavalla yrityksellä omien toimintojen, käytettyjen lämmitysjärjestelmien, organisaation sisäisten energiasiirtojen, mahdollisten prosessipäästöjen ja omistettujen konetyyppien kartoittaminen on jo kattava työ.
Tofuturen tiimi on tukena hiilijalanjäljen laskennassa alkaen tärkeästä kartoitustyöstä ja laskennan rajausten linjaamisesta. Tofuturen hiilijalanjäljen laskennan työkalu mahdollistaa organisaation omien päästölähteiden mallintamisen tarkasti ja läpinäkyvästi. Laskentatapa tukee päästövähennystoimenpiteiden suunnittelua, CSRD/ESRS E1 –ilmastoraportointia sekä SBTi-tavoitteiden määrittelyä ja seurantaa. Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan lisää ilmastotyön tavoitteistanne.
Kuva: Pexels, Elevate
