Yritysten ilmastotyö perustuu ymmärrykseen siitä, mistä päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää. GHG-protokolla, jakaa kasvihuonekaasupäästöt kolmeen luokkaan:
- Scope 1: oman toiminnan suorat päästöt
- Scope 2: ostoenergian epäsuorat päästöt
- Scope 3: arvoketjun epäsuorat päästöt
Organisaation hiilijalanjälki muodostuu siis Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöistä. Nyt syvennymme hieman tarkemmin Scope 2 -päästöihin, joiden päästölähteiden määritys on kohtalaisen selkeää.
Mitä Scope 2 -päästöt ovat?
Scope 2 -päästöt ovat yrityksen ostaman ja kuluttaman energian tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Scope 2 -päästöt muodostavat yrityksen toiminnasta epäsuorasti syntyvän kasvihuonekaasupäästöjen osan, jotka syntyvät:
- ostetun sähkön
- ostetun lämmön
- ostetun höyryn tai
- ostetun jäähdytyksen tuotannosta.
Nämä päästöt eivät muodostu yrityksessä, jotka käyttävät energiaa, vaan energian tuotantolaitoksissa. Näin Scope 2 -päästöt eroavat yrityksen toiminnasta suoraan syntyvistä Scope 1 -päästöistä, jotka liittyvät yrityksen omistamiin tai hallinnoimiin lähteisiin.
Mitä tarkoittaa sijainti- ja markkinaperusteinen laskenta?
Scope 2 -päästöjen yhteydessä puhutaan sijainti- ja markkinaperusteisista Scope 2 -päästöistä. Englanniksi käytetään termejä location-based ja market-based.
1. Sijaintiperusteinen laskenta
Sijaintiperusteinen (location-based) laskentamenetelmä kuvaa sähkö- tai kaukolämpöverkon todellisia, alueellisia päästöjä ja siksi se tarjoaa perustason näkymän yrityksen Scope 2 -päästöihin riippumatta energiasopimusten sisällöstä. Tämä menetelmä vastaa kysymykseen: “Mitä päästöjä energiaverkossa keskimäärin syntyy siellä, missä energiaa kulutetaan?”
Sijaintiperusteinen laskentatapa:
- Perustuu kansallisen tai alueellisen energiaverkon keskimääräiseen päästöintensiteettiin ja sitä vastaavaan päästökertoimeen. Kansalliset energiaviranomaiset usein julkaisevat näitä keskiarvokertoimia.
- Heijastaa verkon todellista tuotantorakennetta: kuinka suuri osa sähköstä tai kaukolämmöstä tulee esimerkiksi ydinvoimasta, uusiutuvista energialähteistä tai fossiilisista polttoaineista.
- Huomioi yrityksen toimipisteessä käytetyn energiamuodon ja toimipisteen maantieteellisen sijainnin. Sijainti määrittää suoraan, millaista päästökerrointa tulisi käyttää.
- Esimerkki: Suomessa toimiva yritys käyttää Suomen kansallisen sähköverkon päästökertoimia ostetun sähkön Scope 2 -päästöjen sijaintiperusteisessa laskennassa.
- Sijaintiperusteinen laskenta antaa vertailukelpoisen lähtötason Scope 2 -päästöille, koska kaikki yritykset samalla maantieteellisellä alueella käyttävät samoja päästökertoimia.
2. Markkinaperusteinen laskenta
Markkinaperusteinen (market-based) laskentamenetelmä mittaa Scope 2 -päästöt sen perusteella, millaiset energiasopimukset yritys on valinnut. Tämä menetelmä vastaa kysymykseen: “Millaisia päästöjä syntyy niistä energiahankinnoista, jotka yritys on itse valinnut ja dokumentoinut?”
Markkinaperusteinen laskentatapa:
- Perustuu energiantoimittajien toimittamiin päästökertoimiin, alkuperätakuihin (GOs) tai uusiutuvan energian sertifikaatteihin (RECs).
- Menetelmä kuvastaa yrityksen aktiivisia valintoja, kuten uusiutuvan energian ostoa tai pitkäaikaisia sähkönhankintasopimuksia.
- Mahdollistaa usein huomattavasti alhaisemmat Scope 2 -päästöt, jos yritys ostaa dokumentoidusti päästöttömäksi määriteltyä sähköä.
- Vaatii tarkkaa dokumentaatiota: alkuperätakuut, sähkösopimukset ja energiamarkkinalähteet tulee pystyä esittämään auditoitavasti.
Miksi molemmat laskentamenetelmät kannattaa raportoida?
GHG-protokolla suosittelee raportoimaan sekä location-based että market-based -tulokset, koska niiden yhdistelmä antaa kokonaiskuvan yrityksen Scope 2 -päästöistä:
- Sijaintiperusteisen laskennan Scope 2 -päästöt kuvastavat yrityksen operatiivista ilmastovaikutusta ilman markkinavalintojen vaikutusta. Se näyttää todellisen, fyysiseen energiantuotantoon perustuvan hiilijalanjäljen.
- Markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt konkretisoivat yrityksen strategiset valinnat ja niiden vaikutukset päästöihin. Se on erityisesti ESG-raportoinnin ja päästövähennystavoitteiden kannalta merkittävää.
Näiden kahden raportointi rinnakkain lisää läpinäkyvyyttä, mahdollistaa vertailun yritysten välillä ja tukee varmennettua, auditointikelpoista Scope 2 -päästölaskentaa. Lisäksi EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), VSME-standardi ja eri kestävyysraportoinnin viitekehykset edellyttävät Scope 2 -päästöjen raportointia molemmilla tavoilla.
Haasteita Scope 2 -päästöjen laskemisessa
Scope 2 -päästöjen tunnistaminen ja laskenta on kohtalaisen suoraviivaista, mutta joitakin haasteita matkan varrelle voi ilmaantua.
Scope 2 -päästöjen laskemiseen tarvittavaa dataa ei ole aina helposti saatavilla. Jos yrityksellä on useita toimipaikkoja Suomessa ja maailmalla, energiatoimittajilta ei välttämättä saa tarkkoja energiajakaumatietoja tai päästökertoimia. Toisaalta jos yrityksellä on käytössään vuokrattuja toimitiloja ja kiinteistöjä, kiinteistöjen lämmitykseen ja sähköön käytettyjen energialähteiden selvittäminen vie aikaa. Vuokranantajalta saatavan energiatiedon puute voi vaikeuttaa tarkkaa laskentaa.
Sijaintiperusteisten päästökertoimien valinnassa kannattaa huomioida mahdollisten alueellisten kertoimien saatavuus kansallisten kertoimien lisäksi.
Asiantuntijatuella voidaan kuitenkin varmistaa Scope 2 -päästöjen luotettava laskenta, rajauksen määrittely ja päästökertoimien oikea käyttö.
Miksi Scope 2 -päästöihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Scope 2 -päästöjen hallinta tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa yrityksen hiilijalanjälkeen:
- Vaikka Scope 2 -päästöt muodostavat usein vain pienen osan yrityksen kokonaispäästöistä, yrityksen tekemillä energiavalinnoilla voidaan vähentää nopeasti ja merkittävästi Scope 2 -päästöjen määrää. Monet yritykset ovat onnistuneet vähentämään Scope 2 -päästönsä nollaan ostamalla vain uusiutuvaa sähköä.
- Näkyvyys ostetun energian päästöihin parantaa yrityksen vastuullisuusviestintää sidosryhmille.
Kun yritys on valinnut esimerkiksi uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä, Scope 2 -päästöjen raportointi kahdella laskentatavalla tuo yrityksen tekemät valinnat selkeästi näkyväksi. Kun markkinaperusteisessa laskennassa käytetään uusiutuvan energian päästökertoimia, muistathan varmistaa, että yritykselläsi on alkuperätakuut ja sertifikaatit (RECs, GOs). Päästöraportoinnin uskottavuus edellyttää aina selkeää taustadokumentointia.
**
Tofuturen hiilijalanjäljen laskennan työkalulla Scope 2 -päästöt lasketaan tarkalla tasolla ja niin, että asiakkaamme voivat suunnitella päästövähennystoimenpiteitä. Ota meihin yhteyttä, niin systematisoidaan yrityksesi hiilijalanjäljen laskenta.
Kuva: Pexels, Pok Rie
