EU:n omnibus – Mikä se on ja missä mennään? 

Koodisanat EU:n omnibus ovat pyörineet yritysten ja vastuullisuusammattilaisten huulilla aktiivisesti viime viikkoina.  

Kestävyysraportointiin on luotu kattavaa ja kunnianhimoista EU-tason lainsäädäntöä, koska kestävyyteen liittyvä raportointi on aiemmin ollut riittämätöntä, kestävyystieto on ollut vaikeasti vertailtavaa ja yritysten sidosryhmät ovat edellyttäneet systemaattisempaa ja läpinäkyvämpää viestintää yrityksen liiketoiminnan vastuullisuudesta nyt ja tulevaisuudessa.  

Samoihin aikoihin, kun ensimmäiset yritykset ovat julkaisseet vuodesta 2024 CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisia kestävyystietoja osana hallituksen toimintakertomusta, Euroopan komissio on nostanut esille tavoitteensa muuttaa ja yksinkertaistaa CSRD-direktiivissä esitettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportoinnin periaatteita. Tämä aloite kulkee nimellä EU:n omnibus.  

Omnibus pyrkii vähentämään yrityksiin kohdistuvia sääntelyrasitteita – Mikä voi muuttua?

EU:n omnibus -yksinkertaistamispaketti pyrkii vähentämään yrityksiin kohdistuvia sääntelyrasitteita, erityisesti kestävyysraportoinnin ja yritysten huolellisuusvelvoitteen osalta. 

Esitetyt muutokset 

1. Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) 

• Laajuuden supistaminen: Vain yritykset, joilla on yli 1 000 työntekijää ja joko liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai tase yli 25 miljoonaa euroa, ovat raportointivelvollisia. Tämä vähentää lakisääteiseen raportointiin velvoitettujen yritysten määrää noin 80 prosentilla. 
• Toteutuksen lykkäys: Raportointivelvoitetta lykätään kahdella vuodella niiltä yrityksiltä, jotka ovat tällä hetkellä raportointivelvollisia jo tilikausilta 2025 ja 2026 (niin sanotut ’toisen ja kolmannen aallon’ yritykset). 
• Eurooppalaisten kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS, European Sustainability Reporting Standard) tarkistus: Tarkistuksen tavoitteena on vähentää merkittävästi pakollisten tietopisteiden määrää, selkeyttää epäselviksi katsottuja ohjeita ja parantaa johdonmukaisuutta muiden lainsäädäntöjen kanssa. 
• Vapaaehtoinen raportointi pk-yrityksille: Pienemmät yritykset, mukaan lukien ne, jotka tippuisivat Omnibus-ehdotuksen mukaisesti CSRD-velvoitteen ulkopuolelle, voivat ottaa käyttöön yksinkertaistetun vapaaehtoisen raportointistandardin (VSME, Voluntary Reporting Standard for SMEs). 
• Rajaus arvoketjun toimijoilta vaadittaviin tietoihin: VSME-standardin määrittämää raportoinnin laajuutta ehdotetaan myös rajaksi sille, millaisia tietoja suuremmat, CSRD:n piirissä olevat yritykset voivat vaatia arvoketjussaan toimivilta pienemmiltä yrityksiltä raportoidakseen arvoketjunsa kestävyydestä. 
• Lisäksi ehdotetaan, että luovutaan tavoitteista ottaa sektorikohtaisia raportointistandardeja käyttöön sekä siirtyä kestävyysselvitysten varmennuksessa rajatusta varmuudesta kohtuulliseen varmuuteen.

2. Yritysvastuudirektiivi (CSDDD) 

• Pidennetyt noudattamisaikataulut: Suurten yritysten (yli 5 000 työntekijää) on nyt noudatettava sääntöjä vasta vuonna 2028. 
• Kapea-alaisempi tarkastelukohde: Huolellisuusvelvoite kohdistuu pääasiassa suoriin tavarantoimittajiin eikä koko toimitusketjuun. 
• Harvemmat tarkastukset: Yritysten on arvioitava tavarantoimittajia viiden vuoden välein vuosittaisen tarkastuksen sijaan. 

EU:n omnibus -aloitteen I-osiosta käytetään myös termiä ‘stop-the-clock’ eli ‘pysäytä-kellot’, joka viittaa ehdotukseen siirtää CSRD:n mukaista raportointivelvoitetta kahdella vuodella ja CSDDD:n seuraamista vuodella. Stop-the-clock-ehdotuksen tavoitteena on antaa yrityksille enemmän aikaa ennen, kuin niiden on täytettävä kestävän kehityksen raportointivelvoitteet. Tarkoituksena on myös varmistaa, että yrityksillä on oikeat työkalut ja resurssit käytössään, jotta vältytään kalliilta virheiltä tai epäjohdonmukaiselta raportoinnilta. Taustalla vaikuttavana tekijänä on myös poliittinen kompromissi, sillä kaikki EU:n jäsenmaat eivät ole ottaneet vielä CSRD:n mukaista raportointivelvoitetta käyttöön kansallisella tasolla ja samalla ajavat sääntelytaakan keventämistä.  

Omnibus-aloitteessa ajetaan muutoksia myös Taksonomia- ja Hiilirajamekanismi (CBAM) -sääntelyyn. Lue lisää Euroopan komission Q&A-sivulta. 

Missä omnibus menee juuri nyt? 

Kaikki omnibusin ehdottamat muutokset eivät ole vielä lopullisia, vaan työ päätöksen aikaansaamiseksi jatkuu EU:n päätöksenteossa nopeutetulla aikataululla. 

Jäsenvaltioiden edustajat (Coreper) hyväksyivät maaliskuun lopulla neuvoston kannan (”neuvottelumandaatin”) komission ehdotukseen (Stop-the-clock) lykätä kestävyysraportointi- ja huolellisuusvelvoitteiden soveltamispäivämääriä sekä huolellisuusvelvoitteiden täytäntöönpanon määräaikaa.  

EU:n parlamentti hyväksyi 1.4.2025 omnibusin ’stop-the-clock’ ehdotuksen nopean käsittelyn. Ja vain kaksi päivää myöhemmin eli 3.4.2025 päätettiin ‘stop-the-clock’ ehdotuksen mukaisesti:

• CSRD:n mukainen raportointivelvoite siirtyy 2. ja 3. aallon yrityksillä kaksi vuotta eteenpäin. Eli listaamattomat suuryritykset, jotka eivät ole vielä CSRD-raportoineet, raportoivat ensimmäisen kerran tilikaudesta 2027 (raportti ulos vuonna 2028). Ja listatut pk-yritykset raportoivat tilikaudesta 2028 (raportti julkaistaan vuonna 2029).
• CSDDD:n velvoitteet siirtyvät vuodella eteenpäin. Eli suuryrityksille soveltaminen astuu voimaan vuonna 2028.

Mitä päätöksenteossa tapahtuu seuraavaksi? 

Vaikka ehdotus on hyväksytty, voimaantulo vaatii vielä EU-jäsenmaiden neuvoston virallisen hyväksynnän. Euroopan parlamentti ja neuvosto viimeistelevät sopimuksen Trilogue-neuvotteluissa ja julkaisevat päätöksen Official Journalissa.

Seuraavaksi parlamentti alkaa käsitellä komission sisältömuutosehdotuksia molempiin direktiiveihin. Ja muutoksia tehdään ESRS-standardeihin yksinkertaistamisen hengessä.

Euroopan komission on ohjeistanut ESRS-standardit luonutta EFRAG:ia (European Financial Reporting Advisory Group) kestävyysraportointistandardien yksinkertaistamisesta ja aikataulusta. EFRAG:n tavoitteena on julkaista ehdotukset standardiin tehtävistä muokkauksista 31.10.25 mennessä. Tarkoituksena on muun muassa: 

• Vähentää selkeästi pakollisten ESRS-tietopisteiden määrää ja priorisoida kvantitatiivisia tietopisteitä narratiivisten tietopisteiden sijaan. 
• Selkeyttää, mitkä ovat pakollisia ja mitkä vapaaehtoisia tietopisteitä. 
• Luoda selkeämmät ohjeet kaksoisolennaisuuden periaatteen noudattamiseen. 

EU-tason päätökset viedään seuraavaksi  myös kansalliselle tasolle. Suomessa omnibusin ’stop-the-clock’ käsittelyssä seuraavat vaiheet ovat:

• U-kirjelmä Omnibus I -ehdotuksesta annetaan eduskunnalle pikaisella aikataululla.
• Jäsenmailta on toivottu ’stop-the-clock’-ehdotuksen hyväksymistä kesäkuun loppuun 2025 mennessä, joten Suomi todennäkäisesti käsittelee asian toivotulla aikataululla.
• Omnibus I -ehdotuksen muiden ehdotusten hyväksyminen on tarkoitus tehdä myös mahdollisimman pian vuoden 2025 aikana, kun muut direktiiviin tulevat sisällölliset muutokset on ensin hyväksytty EU-tasolla.
• Yritysvastudirektiivin (CSDDD) kansallinen täytäntöönpano jatkuu samanaikaisesti niiltä osin kuin Omnibus I -ehdotuksessa ei ole esitetty muutoksia.

Muokatut ESRS-standardit otetaan käyttöön delegoituna asetuksena vähintään kuuden kuukauden sisällä Omnibusin voimaantulosta. Euroopan komissio olettaa, että vuodesta 2027 raportoivat yritykset voivat käyttää raportoinnin pohjana päivitettyjä ESRS-standardeja. Mahdollisena optiona on, että yritykset voivat halutessaan seurata päivitettyjä ESRS-stadardien vaatimuksia jo vuoden 2026 raportoinnissa. 

Aktiivista vaikuttamista taustalla 

Omnibus-myllerryksen aikana on tehty paljon vaikuttamistyötä ja julkaistu kannanottoja sekä yritysmyönteisten että kestävyyttä ajavien ryhmien taholta. 

Erilaiset eurooppalaiset yritysjärjestöt ja suuryritykset kannattavat vahvaa veloitteiden yksinkertaistamista hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentämiseksi. Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt vastustavat sääntelyn merkittävää keventämistä, koska se heikentäisi EU:n vihreää siirtymää. Järjestöt ajavat tiukempaa huolellisuusvelvoitetta, erityisesti ihmisoikeus- ja ympäristöriskien osalta arvoketjuissa. Kestävän rahoituksen järjestöt ja sijoittajat (esim. PRI, Eurosif) taas varoittavat, että heikompi CSRD-raportointi vähentää läpinäkyvyyttä, mikä tekee ESG-sijoittamisesta riskialttiimpaa. Lisäksi esille on nostettu näkökulma, että luotettava ESG-data on olennaisessa roolissa vihreän rahoituksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kannalta. 

Seuraamme siis tarkasti, miten CSRD-direktiiviä ja ESRS-standardeja tullaan muuttamaan, jotta osaamme ohjeistaa yrityksia raportointiin liittyvissä asioissa. Regulaation viidakossa on tärkeä muistaa ainakin seuraavat asiat. Ilmastonmuutosta ei ole peruttu. Luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ei ole peruttu. Eikä yritysvastuun merkitys ole kadonnut mihinkään.

***

Tofuturen pilvipohjaisen ESG-järjestelmän avulla yritykset saavat koostettua sekä CSRD:n ESRS-standardien että uuden vapaaehtoisen standardin (VSME) mukaista dataa koko organisaatiosta ja voivat automatisoida tiedonkeruuta. Järjestelmä laskee Scope 1, 2 ja 3 -päästöt ja konsolidoi yritystason dataa. Datan hallintaan saadaan varmuutta ja datan luotettavuutta voidaan parantaa. Tofuturen ESG-järjestelmän avulla olet valmiina kestävyysraportin ulkoiseen varmennukseen.

Ota meihin yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä, kuinka voimme nostaa yrityksenne vastuullisuusdata kestävyysraportointidirektiivin vaatimalle tasolle.

Kuva: Pixabay