Mitä EU:n omnibus tarkoittaa toisen aallon yrityksille?

Kestävyysraportointiin liittyvän EU:n omnibus -yksinkertaistamispaketin tarkoituksena on antaa yrityksille lisäaikaa valmistautua CSRD:n mukaiseen raportointiin, selkeyttää raportointivaatimuksia ja helpottaa erityisesti pk-sektorin yritysten raportointivelvoitteita. Tämänhetkinen epäselvä tilanne on erityisen hankala niin sanoituille toisen aallon yrityksille, joille raportointivelvoitteen oli tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alusta.

Lue lisää: EU:n omnibus – Mikä se on ja missä mennään?

Missä EU:n omnibus menee tällä hetkellä?

Omnibus I -paketin ensimmäinen lainsäädäntöehdotus (ns. Stop the Clock-direktiivi) kestävyysraportoinnin ja yritysvastuudirektiivin aikataulujen lykkäyksestä hyväksyttiin 14.4.25 Eurooppa-neuvostossa. Kun direktiivi on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, direktiivi astuu voimaan julkaisua seuraavana päivänä. Omnibus I -paketin muutokset on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2025 loppuun mennessä.

ESRS-standardit laatinut EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) työstää parhaillaan ESRS-standardeista yksinkertaisempaa ja selkeämpää kokonaisuutta. Standardeihin tehtäviin muutoksiin liittyen on konsultointi avoinna ja kaikki voivat antaa palautetta 6.5.2025 mennessä. Euroopan komissio odottaa EFRAG:lta ehdotusta muokatuista ESRS-standardeista 31.10.25 mennessä.

Mitä tästä muutoksesta ajatellaan?

EU:n omnibus -yksinkertaistamispaketti herättää sekä kiitosta että turhautumista ja huolta riippuen näkökulmasta.

Erityisesti CSRD-direktiivin piirissä olevat pienimmät yritykset voivat ajatella positiivisesti sääntelytaakan kevenemisestä. Mahdollisesti CSRD-raportoinnista vapautuvien ei tarvitse kehittää merkittävästi valmiuksiaan ja toimintatapojaan selviytyäkseen kattavista kestävyyden raportointivaatimuksista, mikä vähentää kyseisiltä yrityksiltä hallinnollisia kuluja ja byrokratiaa. Vielä ei ole tosin varmuutta, mihin uusi yrityksen kokoon viittaava raja asettuu.

Toisen aallon yrityksille Stop the Clock -päätös eli raportointiaikataulun siirtäminen kahdella vuodelle eteenpäin tarjoaa realistisemman aikataulun. Näille yrityksille päätös antaa lisää aikaa kehittää toimintatapojaan raportointiperiaatteiden noudattamiseksi, mikä helpottaa siirtymää ja estää kiireestä johtuvia virheitä.

Toisaalta nämä muutokset ja yksinkertaistamiset laskevat vastuullisuuden kehittämisen kunnianhimoa. Vaatimusten lieventäminen ja rajatun raportoinnin suosiminen voivat hidastaa yritysten vastuullisuuden kehittämistä ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Nämä päätökset voivat myös hidastaa EU:n vihreän siirtymän edistymistä.

Osa kestävän rahoituksen järjestojä ja sijoittajia ovat nostaneet esillle, että heikompi CSRD-raportointi vähentää yritysten läpinäkyvyyttä, mikä tekee ESG-sijoittamisesta riskialttiimpaa. Saatavilla oleva ja luotettava ESG-data on olennaista vihreän rahoituksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kannalta.

Monet yritykset ovat ilmaisseet myös turhautumista, kun Omnibus I -paketti aiheuttaa epävarmuutta. Työtä CSRD:n mukaiseen raportointiin on tehty paljon ja nyt epäselvä tilanne vaikuttaa valmistautumiseen, sisäiseen päätöksentekoon ja resurssointiin. Varsinkin yrityksille, jotka todennäköisesti tulevat lopulta jäämään direktiivin ulkopuolelle, tilanne on todella epäselvä.

Kaikesta huolimatta tavoitteellinen vastuullisuustyö jatkuu

Muutokset regulaatiossa eivät kuitenkaan muuta yritysten toimintaympäristöä. Ilmastonmuutosta ei ole peruttu. Luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ei ole peruttu. Osaavan ja motivoituneen henkilöstön merkitys yrityksen menestymiselle ei ole poistunut. Asiakkaat, sijoittajat ja rahoittajat odottavat edelleen ESG-läpinäkyvyyttä, vaikka lakisääteiset velvoitteet muuttuisivat.

Vaikka yritys ei enää olisi lain mukaan velvoitettu raportoimaan, useimmat yritykset joutuvat silti toimittamaan luotettavaa ESG-dataa sijoittajille, pankeille ja toimitusketjun kumppaneille.

Ostajat pyytävät edelleen kestävyysraportointia toimittajiltaan täyttääkseen omat raportointivelvoitteensa.
Rahoituslaitokset saattavat edellyttää ESG-tietoja luottoriskin arviointiin ja sijoituspäätöksiin.
Asiakkaat ja työntekijät odottavat yhä enemmän yrityksiltä läpinäkyvyyttä kestävän kehityksen osalta.

Useamman toisen aallon yrityksen kanssa keskusteltuamme voimme onneksi todeta suomalaisten edelläkävijyyden pitävän pintansa. Suurin osa yrityksistä, joiden kanssa olemme tästä tilanteesta keskustelleet, aikovat jatkaa panostamistaan vastuullisuuden kehittämiseen ja raportoida vastuullisuustyöstään myös jatkossa kattavasti – vaikka tässä vaiheessa on vielä epäselvää, kuuluvatko yritykset CSRD:n piiriin jatkossa.

Taustalla on vahvasti ajatus, että vastuullisuuden merkitys yrityksen strategiassa ei ole muuttunut. Lisäksi kun kehittämistyötä CSRD:een valmistautumiseksi on jo tehty paljon, ei hyvää kehitystyötä kannata heittää hukkaan.

Jos edustan toisen aallon yritystä, mitä nyt tehdä?

Toisen aallon yritykset saivat kaksi vuotta lisäaikaa valmistautua raportointiin. Miten tämä lisäaika kannattaa käyttää mahdollisimman hyvin? Seuraavassa on koosteemme huomioitavista asioista.

Mitä muutokset tarkoittavat strategisella ja operatiivisella tasolla?

Yrityksissä kannattaa pohtia, mitä lainsäädäntöön tehtävät muutokset tarkoittavat sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Onko niillä vaikutusta yrityksen strategiaan? Entä onko vaikutusta strategisiin vastuullisuustavoitteisiin? Mitä muutokset tarkoittavat yrityksen vuosittain tehtävän kestävyysraportoinnin kannalta? Onko muutoksilla vaikutusta sidosryhmien odotuksiin?

Vaikka sääntely kevenee, yritysten ei kannata lähtökohtaisesti heikentää vastuullisuustyötään. Sen sijaan kannattaa hyödyntää uudet joustot strategisesti ja rakentaa pitkän aikavälin kilpailukykyä. Yritysten kannattaisi myös viestiä sidosryhmilleen, onko sääntelymuutoksilla vaikutusta niiden vastuullisuusstrategiaan

Jatka CSRD-valmisteluja

Erityisesti yritykset, jotka todennäköisesti ovat jatkossakin CSRD:n piirissä, kannattaa jatkaa tavoitteellista valmistautumista ja vastuullisuustyön kehittämistä. Nyt on hyvä hetki arvioida tehtyä työtä ja CSRD:n mukaiseen raportointiin valmistautumisen nykytilaa. Yrityksillä on paremmin aikaa tunnistaa raportointiprosessin heikot kohdat sekä syventää tarpeen mukaan ymmärtämystä varmennusprosessista ja varmentajien odotuksista. Lisäksi kannattaa keskittyä strategisten ja olennaiseksi tunnistettujen aiheiden kehittämiseen – jotta seuraavana vuonna on entistä ‘parempaa’ raportoitavaa. Yritysten kannattaa jatkaa tehtyjen suunnitelmien edistämistä, kun niillä on näkemys siitä, millaisia positiivisia vaikutuksia he voivat saada aikaan tämän ‘lisäajan’ ansiosta. Viime hetken kiirettä CSRD:n mukaisen raportoinnin toteuttamiseksi kannattaa välttää.

Jatka kestävän kehityksen raportointia

Vaikka raportointiaikataulu on siirtynyt ja yritys on saanut kaksi vuotta lisäaikaa valmistautua CSRD-raportointiin, sijoittajien, pankkien ja toimitusketjun odotukset kestävän kehityksen läpinäkyvyydestä säilyvät korkeina. Jos yritys jää todennäköisesti CSRD:n ulkopuolelle ja on julkaissut kestävyysraportin aiemminkin, mikään ei siltä osin muutu. Yritys jatkaa vuosittaisen kestävyysraportin julkaisua. Mutta minkä viitekehyksen tai standardin mukaisesti?

Monet yritykset ovat päättäneet raportoida CSRD:n mukaan vapaaehtoisesti etuajassa, koska ovat valmistautuneet jo hyvin ja säilyttääkseen uskottavuutensa markkinoilla. Vuoden 2025 kestävyysraportin voi esimerkiksi julkaista soveltaen ESRS-standardeja kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksiin pohjautuen. Näin voitte myös testata raportointiprosessien toimivuutta ja ESG-datan laatua.

Olemme vertailleet ESRS-standardien vaatimuksia ja uuden vapaaehtoisen kestävyysrapotointistandardin (VSME, Voluntary reporting standard for SMEs) vaatimuksia. Näkemyksemme on, että todennäköisesti CSRD:n piirissä jatkossakin olevien yritysten kannattaa kehittää toimintatapojaan, ESG-datan keruun laatua ja prosessejaan ESRS-standardien mukaisesti, eikä hypätä välillä VSME-standardin mukaiseen raportointiin. Vaikka VSME-standardin loogisempi ja merkittävästi yksinkertaisempi ote houkuttelisi enemmän.

Lue lisää: Mikä on uusi vapaaehtoinen standardi (VSME)?

Priorisoi korkealaatuisen, numeerisen ESG-datan saatavuus
ESRS-standardien yksinkertaistamisprosessissakin numeerisen datan merkitys säilyy vahvana. Tarkka hiililaskenta (Scope 1, 2 ja 3 -päästöt) ja määrälliset ESG-mittarit säilyvät tärkeinä sekä on toiminnan kehittämisen, sääntelyn että markkinaluotettavuuden kannalta.

Päivitä kaksoisolennaisuuden arviointia

Direktiivin tämänhetkinen versio edellyttää, että kaksoisolennaisuuden arviointia päivitetään vuosittain. Toimintatapa on myös yrityksen etu. Toimintaympäristössä tapahtuu nopealla vauhdilla muutoksia, ja yrityksen oma liiketoiminta ja stategia kehittyy myös koko ajan. Aiemmin tehty kaksoisolennaisuuden arviointi kannattaa läpivalaista ja päivittää tarpeen mukaan ennen ensimmäisen varsinaisen CSRD:n mukaisen kestävyysraportin koostamista. Nyt on paremmin aikaa tunnista ja arvioida potentiaalisia ilmasto-, luonto- ja ihmisoikeusriskejä ja hankkia arvokasta tietoa vihreän siirtymän ja liiketoiminnan resilienssin tueksi.

Pysy ajan tasalla sääntelymuutoksista
Yritysten kannattaa seurata kehitystä ja pohtia vaikutusta sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Tofuturen asiantuntijatiimi voi auttaa yrityksiä navigoimaan muutosten läpi, hyödyntämään lisäaika tehokkaasti ja pohtimaan, mikä raportointitapa olisi strategisesti sopivin.

Fokus edelleen kestävyydestä saatavassa arvossa

Vaikka Omnibus I-ehdotus tuo mukanaan viivästyksiä, yksinkertaistamista ja kynnysarvomuutoksia, kestävä kehitys ja ESG-riskien hallinta ovat edelleen keskeisiä liiketoimintaprioriteetteja.

On hyvä välttää lyhytnäköistä keskittymistä vain sääntelyn minimivaatimuksiin. Oleellista on keskittyä kestävyyden arvoon pelkän sääntöjenmukaisuuden sijaan ja kääntää ESRS-standardien vaatimukset liiketoiminnan kehittämiseen ESG-riskit ja mahdollisuudet huomioiden. Korkealaatuisen ei-taloudellisen tiedon kerääminen ja analysointi on keskeinen tekijä onnistuneessa kestävän kehityksen siirtymässä. Arvon luomiseksi ja ESG-riskien hallitsemiseksi ei-taloudelliset tiedot ovat olennaisia.

Haasteet, joita planeettamme ja ihmiset kohtaavat, ovat yhä yhtä todellisia kuin ennenkin, ja yritysten on edelleen oltava osa ratkaisua.

Asiantuntijamme tukenasi