Blogi

CSRD eli EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi – Olemmeko valmiita?

CSRD

Nyt, kun EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) on saanut viimeinkin konkreettisemman muodon, monissa yrityksissä mietitään: Olemmeko valmiita raportointiin?

EU:n alueen kestävyysraportointidirektiivistä on puhuttu jo pitkään ja työn etenemistä on seurattu vaihe vaiheelta. Tulevasta direktiivistä on saatu viime kesästä lähtien tarkempaa tietoa, sekä sisällöstä että toteutuksen aikataulusta. Eurooppa-neuvosto löi viimeisen hyväksyvän leiman direktiivin toimeenpanemiseksi marraskuun lopulla. Nyt se siis tulee.

Lisäksi arkikäyttöön on ilmestynyt uusi termi. EU:n direktiivi on lanseerannut markkinoille termin kestävyysraportointi, joka korvaa perinteisen vastuullisuusraportointi-sanan.

Keskustele asiantuntijan kanssa

 

Vaativampi CSRD-raportointi

Erittäin merkittävä muutos nykytilaan verrattuna on, että CSRD velvoittaa yhä useampia yrityksiä sisällyttämään kestävyysraportin osaksi hallituksen toimintakertomusta. Lisäksi raportin tulee olla konekielisesti luettavissa ja raportoitujen tietojen varmentaminen tulee pakolliseksi tietojen luotettavuuden vahvistamiseksi.

CSRD:n mukainen raportointi starttaa vaiheittain erilaisissa yrityksissä, joten aikaa valmistautua on.

  • Vuoden 2024 tiedoista raportoivat ne yritykset, jotka kuuluvat tällä hetkellä muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen piiriin ja yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat suuren konsernin emoyrityksiä ja joilla on konsernin lukujen perusteella tilivuoden aikana keskimäärin 500 työntekijää. Nämä organisaatiot raportoivat uuden direktiivin mukaisesti alkuvuodesta 2025.
  • Vuoden 2025 tiedoista raportointi koskee listattuja ja listaamattomia yrityksiä, joilla täyttyy vähintään kaksi kappaletta alla olevista kolmesta ehdosta
    • taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa
    • liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa
    • tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä
  • Vuoden 2026 tiedoista raportoivat listatut pk-yritykset
  • Vuoden 2028 tiedoista raportoivat EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja joiden EU:n alueen liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa

Lue vinkkimme, kuinka valmistautua kestävyysraportointia varten

 

Mistä asioista raportoidaan?

CSRD:n noudattamisen tueksi luodaan kestävyysraportointistandardit (ESRS, European Sustainability Reporting Standards), jotka konkretisoivat laaja-alaisesti esitetyn direktiivin noudattamista. Standardit sisältävät selkeät ohjeet raportoitavista tiedoista. Standardien luonnokset julkistettiin marraskuun puolessa välissä 2022 ja niiden sisällöstä saa hyvin esimakua tulevasta.

Standardiluonnokset kattavat yritysvastuun eri osatekijät (ESG): sosiaalisen vastuun, ympäristövastuun ja hyvän hallinnointitavan.

Luonnoksessa kuvataan, mitä raportointi pitää sisällään:

  • Strategia ja liiketoimintamalli suhteessa vastuullisuuteen
  • Hallintotapa ja organisoituminen suhteessa vastuullisuuteen
  • Olennaisten vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien tunnistaminen
  • Vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, mittarit, toimintasuunnitelmat, tehdyt toimenpiteet ja allokoidut resurssit
  • Suorituskykymittarit

Luonnoksen mukaisia raportoitavia asioita ovat esimerkiksi:

  • Omasta toiminnasta ja koko arvoketjusta aiheutuvat päästöt (Scope 1, 2 ja 3 -päästöt). Päästöjen raportointi on pakollista kaikille.
  • Päästöt ilmaan, maahan ja veteen
  • Veden käyttö
  • Toimintatavat, joilla ehkäistään ja korjataan biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia
  • Erilaisten materiaalien käyttö ja syntyvien sivu- ja jätevirtojen määrä käsittelytapoineen
  • Toimenpiteet henkilöstöön kohdistuvien negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi ja henkilöstön asianmukaisista työolosuhteista huolehtimiseksi, mm. työturvallisuus ja miesten ja naisten välinen palkkaero
  • Tunnistetut negatiiviset vaikutukset ja ihmisoikeusriskit yrityksen arvoketjun toimijoiden työntekijöihin ja toimenpiteet vaikutusten minimoimiseksi
  • Periaatteet ja suunnitelma, kuinka paikallisyhteisöihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia hallitaan
  • Eettiset ohjeistukset mm. lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi

Euroopan komission on tarkoitus hyväksyä yleiset kestävyysraportoinnin standardit kesäkuuhun 2023 mennessä. Lisäksi täydentävät ja toimialakohtaisia tietoja koskevat standardit julkaistaan tammikuuhun 2024 mennessä.

Tutustu Tofuturen CSRD-raportoinnin työkaluun

Varsinaisesti mitään uutta ei ole keksitty

Yritysvastuun ammattilaiset ovat seuranneet tarkkaan CSRD:n työstämisen etenemistä ja direktiivin tulevasta sisällöstä tihkuneita tietoja. Todella moni yritys on jo alustavalla tasolla arvioinut, mitkä heidän valmiutensa ovat vastata tulevan direktiivin voimaantuloon. Yrityksissä mietitään tällä hetkellä aktiivisesti, miten heidän tulisi kehittää toimintatapojaan ja raportointiaan vastatakseen CSRD:n asettamiin uusiin vaatimuksiin. Jotta ne olisivat ajoissa valmiina. Jotta velvollisuudet eivät pääsisi yllättämään.

Huojentavaa on, ettei EU:n kestävyysraportoinnin standardeissa keksitä varsinaisesti mitään täysin uutta ja mullistavaa. Standardit kehitetäänkin yhteistyössä olemassa olevien globaalien vastuullisuusraportoinnin standardien, viitekehysten ja aloitteiden kanssa.

Yritysvastuun periaate, että organisaation toiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja talouteen tulee minimoida, pysyy. Lisäksi standardeissa huomioidaan taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Raportointi sisältää yritysvastuuseen liittyvät vaikutukset yrityksen liiketoimintaan ja arvonmuodostukseen. Nyt siis yhdessä standardissa yhdistetään eri näkökulmat: raportoidaan sekä liiketoiminnan vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä ilmasto- ja muiden kestävyysriskien vaikutukset liiketoimintaan.

 

Lue lisää: CSRD ja 5 + 1 vinkkiä valmistautumiseen

 

Voiko CSRD:n suhteen huokaista helpotuksesta?

Kestävyysraportointistandardeihin ei ole varsinaisesti keksitty aivan uudenlaisia raportointivaatimuksia, vaan niihin on poimittu olennaisia ja käytännössä testattuja vastuullisuusaiheita. Pohjana on käytetty muun muassa Global Reporting Initiativen (GRI) standardeja ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -raportointiperiaatteita.

GRI on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä ESRS-standardeja luovan EFRAG:n (European Financial Reporting Advisory Group) työryhmän kanssa. Yrityksellä, joka on noudattanut jo vastuullisuusraportissaan GRI:n standardeja, on hyvät valmiudet vastata tulevien kestävyysstandardien vaatimuksiin. GRI on tuottanut materiaalia, jonka avulla yritykset voi arvioida omaa suoriutumistaan suhteessa tuleviin kestävyysstandardeihin.

Lisäksi yritykset, joiden vastuullisuusraportti on varmennettu osittain tai kokonaan, tuntevat varmennuksen asettamat vaatimukset tiedonkeruulle ja raportoinnin yhtenäisyydelle.

Viime vuosina ensimmäistä vastuullisuusraporttia julkaisseelle ja vastuullisuusraportoinnin konkareillekin isoja kysymyksiä kuitenkin on, miten vastuullisuustietoa kerätään, konsolidoidaan ja hallitaan. Voidaanko tietoon luottaa ja onko sen laatu paras mahdollinen? Tiedetäänkö, mistä data on peräisin ja voidaanko datan kirjauspolku osoittaa datan lähteille asti? Onko raportointiprosessi ja raportin sisältämä ESG-data valmiita ulkoiseen varmennukseen? Näiden aiheiden parissa työskentelevät vastuullisuusraportoinnissa kunnostautuneet yrityksetkin.

Lue lisää: Datan laadun ja hallinnan kehittäminen osana valmistautumista

Yhtenäinen kestävyysraportointistandardi, hallituksen allekirjoittama kestävyysraportti ja ulkoinen varmennus tiedon luotettavuuden vahvistamiseksi ovat yrityksille positiivisia asioita, vaikka ne aiheuttavat lisätyötä. Aikaa valmistautua on. Nyt vain kannattaa jatkaa kunnianhimoista työtä liiketoiminnan vastuullisuuden kehittämiseksi ja raportointiprosessin tarkentamiseksi.

 

***

Tofuturen pilvipohjaisen työkalun avulla yritykset saavat koostettua CSRD:n ja kestävyysstandardin mukaista dataa koko organisaatiosta ja voivat automatisoida tiedonkeruuta. Työkalun avulla voi laskea Scope 1, 2 ja 3 -päästöt ja konsolidoida yritystason dataa. Datan hallintaan saadaan varmuutta ja datan luotettavuutta voidaan parantaa. Yritykset ovat valmiita kestävyysraportin ulkoiseen varmennukseen.

Ota meihin yhteyttä, niin selvitetään yhdessä, kuinka voimme nostaa yrityksenne kestävyysraportoinnin direktiivin vaatimalle tasolle.

 

Lähetä meille viesti

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

 

 

 

 

Kansikuva: Son Tung Tran, Pexels